Miksi kehityskeskustelusta tulee kuumotuskeskustelu? – Esimiessuhteet kärsivät jatkuvista organisaatiomuutoksista

Hyvinkin alkanut kehityskeskustelu kilpistyy usein esimiehen kiireeseen ja kellon vilkuiluun. Sitäkin suurempi ongelma kehityskeskustelujen kannalta on se, että tuulisilla työpaikoilla pääsee syntymään entistä harvemmin kestäviä ja luottamuksellisia yhteistyösuhteita esimiesten ja alaisten välille.

Osallistu
Mies heristää sormea kuvan taustalla olevalle henkilölle.
Sami Tammi / Yle

Yle uutiset pyysi lukijoita kertomaan kokemuksiaan kehityskeskusteluista. Onko esimiesten ja alaisten välisistä kehityskeskusteluista todellista hyötyä vai koetaanko ne pakkopullaksi, jossa esimiehen ja alaisen välille ei useinkaan synny aitoa vuorovaikutusta?

"Kehityskeskustelu käydään useassa lyhyessä pätkässä läpi, jopa tekstiviestein ilta-aikaan." Nimimerkki NoName

Esimiehen ja alaisen välistä keskustelua pidetään sinänsä hyvänä asiana, mutta kehityskeskustelujen käytännöt koetaan huonoiksi, jopa kelvottomiksi. Lukijoiden kokemukset osoittavatkin, että moni pitää kehityskeskusteluja hukkaan heitettynä aikana.

Kehityskeskustelu ei johda mihinkään

_"Keskustelut on molemminpuolinen mahdollisuus sekä työnantajalle että työntekijälle, mutta niiden tuloksia ja ideoita pitää heti lähteä viemään eteenpäin, muuten paperit hautautuvat pöytälaatikkoon." _Nimimerkki Ohikulkija

Seurannan puute on yksi suurimpia kehityskeskustelujen ongelmia, sanoo FT Heini Wink. Wink työskentelee JHL:ssä koulutustoimitsijana ja työyhteisökehittäjänä, erityisvastuualueenaan kehityskeskustelut. Wink on tehnyt myös väitöskirjan kehityskeskusteluista.

Winkin mukaan on aivan selvä, että työntekijät turhautuvat, jos kehityskeskustelussa sovitaan asioista, mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu. Sanoista pitäisi päästä myös tekoihin.

– Ettei tulisi liian juhlallista, voidaan pitää vuoden mittaan vaikka väliaikakusteluja, joissa katsotaan missä ollaan ja pitäisikö ehkä joitakin tavoitteita täsmentää.

_"Itse keskustelin arjessa alaisteni kanssa jatkuvasti ilman niitä lomakkeen tuomia keskustelunohjauksia. Se "virallinen" kehityskeskustelu oli molemmin puolin melkoista pakkopullaa, mutta se piti tehdä, se kun oli tuloskorttiin kirjoitettu." _Nimimerkki Juuso

Esimies vilkuilee koko ajan kelloa

JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) teki vuonna 2014 kyselyn toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaisille kehityskeskustelukokemuksista. Kyselyn perusteella eniten ärsyyntymistä aiheuttavat kehityskeskustelujen lomakekäytännöt.

– Lomakkeet ohjaavat liikaa keskustelua. Niitä pitäisi käyttää vain keskustelun runkona ja sen jälkeen keskittyä vuorovaikutukseen ja aitoon läsnäoloon, ohjeistaa Wink.

"Pomo saneli ajan ja paikan ja tuli tahallaan myöhässä ja kiireessä osallistua seuraavaan tärkeään palaveriin. Siten viidessä minuutissa käytiin lomake läpi." Nimimerkki Vieläkin puistattaa

Toinen ärsyyntymistä aiheuttava asia on esimiesten kiire ja kellon vilkuilu. Heini Wink rohkaisee työntekijöitä vaatimaan esimieheltä kehityskeskusteluihin aikaa ja laatua. Hän kuitenkin ymmärtää, että kiire on usein pakon sanelemaa, koska yhdellä esimiehellä saattaa olla satojakin alaisia ja kaikkien kanssa on kehityskeskustelut käytävä määrättyinä aikoina.

– Yhteen päivään pitää yrittää ängetä viisi, kuusi keskustelua ja sitten joudutaan vilkuilemaana kelloon, kun seuraava keskustelija odottaa jo oven takana, kuvailee Wink kehityskeskustelujen arkea.

Esimies vaihtuu koko ajan

Onnistuneen kehityskeskustelun lähtökohtana on hyvä vuorovaikutus ja tavoitteena luottamusken syntyminen esimiehen ja alaisen välille. Kuinka luottamuksellinen suhde voi syntyä, jos esimiehet vaihtuvat tiuhaan tahtiin?

"Kymmenen vuoden aikana on ollut lähes yhtä monta esimiestä. Ei siinä oikein opita toisiaan tuntemaan eikä esimiehet tiedä tekemisistäni paljonkaan vähäisten virkavuosiensa vuoksi. Miten he muka arvioivat oikeudenmukaisesti." Nimimerkki Veli

Kuntaorganisaatioiden parissa pitkään työyhteisöjen kehittämistyötä tehnyt Wink on pannut merkille, että pitkäaikaiset esimies-alaissuhteet ovat entistä harvinaisempia. Organisaatioita rukataan koko ajan. Esimies voi vaihtua jopa saman vuoden aikana useaan kertaan.

– Ja mitä onkaan tulossa, se oikein pelottaa, toteaa Wink.

"Todellakin touhu on ainakin valtiolla aivan täyttä resurssien (työajan) tuhlausta. Itse en esimihenä saa omalta esimieheltäni mitään eväitä alaisten kanssa keskusteluun. En tiedä, mitä vaikkapa 6 kuukauden kuluttua ylipäätään tehdään virastossamme ja millaisella organisaatiolla, joten revi siitä tulevaisuuden näkymiä suunnitelmia." Nimimerkki Esimies ja myös alainen valtio

Onko huono kehityskeskustelu parempi kuin ei keskustelua ollenkaan?

Ylen verkossa käyty keskustelu kehityskeskusteluista antaa synkähkön kuvan tilanteesta.

_"Kehityskeskustelut olivat lähinnä esimiehen yksipuolista palpatusta siitä, kuinka tehoja pitää parantaa... Meillä kehityskeskusteluja kutsuttiinkin kuumotuskeskusteluiksi." _Nimimerkki Keskustelija

Heini Winkin mukaan iso kuva ei ole kuitenkaan näin ankea. Kehityskeskustelujen tarpeellisuudesta ollaan monta mieltä ja moni myös pitää niitä hyvinkin tärkeinä oman uran ja osaamisen kehittämisen kannalta.

– JHL:ssä pidämme kehityskeskustelua tärkeänä työkaluna, ja toivomme, että niihin suhtauduttaisiin vakavuudella ja että esimiehillä olisi aikaa kehityskeskusteluihin ja että kehityskeskustelut ylipäätään järjestettäisiin.

JHL:n kysely osoitti, että aika usein kehityskeskustelut jäävät kokonaan käymättä.

– Huonokin kehityskeskustelu voi olla parempi vaihtoehto kuin se, että kehityskeskustelua ei käydä ollenkaan. Silloin kuitenkin epäonnistunut keskustelu pitää nähdä oppimistapahtumana ja työntekijän ja esimiehen pitää yhdessä arvioida, mikä meni pieleen.