Miten venäläislehdistö kertoo Ukrainasta? Varmuus terrori-iskusta ja vihamielisyyden hehkutusta

Venäjän suuret tiedotusvälineet pitävät Ukrainaa syyllisenä terrorismiin toisen valtion alueella ja kannattavat presidentti Vladimir Putinin päätöstä lopettaa keskustelut Minskin sopimuksesta. Yle kokosi viiden venäläislehden uutisoinnin tuoreista tapahtumista.

Yle maailmalla: Moskova
Venäjän ja Ukrainan hallinnassa olevien alueiden välinen raja Krimin niemimaalla 11. elokuuta.
Venäjän ja Ukrainan hallinnassa olevien alueiden välinen raja Krimin niemimaalla 11. elokuuta. Reuters

Venäläisten tiedotusvälineiden äänensävy Ukrainan tuoreiden tapahtumisen suhteen on hyvin terävä. Suuret lehdet julkaisevat totena Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n esiin nostamat todisteet suunnitelluista terrori-iskuista Krimin niemimaalle.

Venäjän suurin päivälehti Komsomolskaja pravda

Lehti ei sanoja säästele kirjoittaessaan väitetystä ukrainalaisterroristien yrityksestä iskeä Krimin niemimaalle (siirryt toiseen palveluun). Komsomolskaja pravda, kuten muutkin isot tiedotusvälineet Venäjällä, lähtee siitä, että Ukraina olisi todella suunnitellut terrori-iskuja Krimille. Ukrainan tavoitteena oli luoda paniikkia ja tappaa turismi, lehti kirjoittaa.

Lehden mukaan Kiova on paniikissa tajuttuaan, ettei kukaan halua tämän jälkeen ojentaa Ukrainalle kättä tai antaa sille uutta lainaa. Tämän takia Ukraina syyttää Venäjää.

Komsomolskaja pravda toteaa, että Ukrainan presidentti Petro Porošenko olisi halunnut selittää tilanteen presidentti Vladimir Putinille puhelimitse. Lehden arvion mukaan Kremlissä ei kuitenkaan nosteta luuria, koska "siellä ei ole tapana puhua terroristien kanssa".

Päivälehti Izvestia

Izvestia (siirryt toiseen palveluun) liittää Krimin tapahtumat Ukrainan ja Venäjän väliseen kiistaan uudesta suurlähettiläästä. Moskova kutsui äskettäin kotiin suurlähettiläänsä Mihail Zubarovin ja nimitti Kiovaan uuden suurlähettilään, Mihail Babitšin. Kiova ei kuitenkaan antanut suostumustaan nimitykselle. Tästä syntyi pattitilanne.

Izvestia arvelee Venäjän voivan jopa katkaista diplomaattisuhteensa Ukrainaan.

Lehti on haastatellut Venäjän liittoneuvoston ulkomaankomitean varapuheenjohtajaa Vladimir Džabarovia, joka sanoo ymmärtävänsä presidentti Putia, joka ei enää halua osallistua keskusteluihin niin sanotussa Normandian formaatissa.

Normandian formaatin eli Ukrainan, Ranskan, Saksan ja Venäjän valtionjohtajien käymien keskusteluiden tavoitteena on saada rauha Ukrainaan Minskin sopimuksen pohjalta. Seuraava tapaaminen oli suunniteltu syyskuun alkuun, G20-maiden kokouksen yhteyteen Kiinaan.

Džabarovin mukaan Ukraina haluaa toisaalta jatkaa rauhanneuvotteluja, toisaalta iskeä puukolla selkään tekemällä terrori-iskun toisen valtion alueelle.

Ukrainaa kohtaan hyvin kriittinen Džabarov sanoo haastattelussa muun muassa, että ukrainalaiset pelkäävät mielipiteensä sanomista. Tilanne muistuttaa Džabarovin mukaan tilannetta 1930-luvun Neuvostoliitossa.

Venäjän hallituksen lehti Rossiskaja gazeta

Rossiskaja gazeta (siirryt toiseen palveluun) on puolestaan haastatellut salaisen palvelun edustajaa, joka antaa kolme vaihtoehtoista syytä väitettyyn ukrainalaisten terroristien hyökkäysyritykseen.

Ensimmäinen syy olisi isku paikallisia ja valtion johtajia vastaan Krimin niemimaalla, samalla tavoitteena olisi tuhota matkailu alueella.

Toinen vaihtoehto olisi, että ulkomaiset rahoittajat tilasivat iskun tavoitteenaan vetää Venäjää mukaan sotaan Ukrainan alueella.

Kolmas mahdollinen syy on, että operaation tavoitteena olisi ollut viedä Krimiltä pois "Krimin kevääseen" 2014 osallistuneiden ukrainalaisten virkamiesten arvoesineitä ja dokumentteja.

Talouslehti Kommersant

Kommersantin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Krimin lomailijoiden joukossa saattaa olla lisääkin terroristeja. Kuten moni muukin lehti, pitää Kommersant varmana, että terroristien tavoitteena on Krimin matkailusesongin pilaaminen.

Elokuu on venäläisten lomakuukausi ja Krimin lomakohteissa on parhaillaan tuhansia venäläisiä lomailijoita.

Moskovalainen talouslehti RBK

RBK-lehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelema asiantuntija Aleksandr Hramtšihin ei jännittyneestä tilanteesta huolimatta usko sotaan Krimin niemimaalla. Hänestä joukkojen siirtämisellä ei ole merkitystä, eikä kukaan suunnittele hyökkäystä.