1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Löytö Pälkäneeltä: edistyksellinen hammaslääkäri haki oikomisoppia Amerikasta jo 100 vuotta sitten

Pohjoismaiden oikomishoidon uranuurtaja Carin Johanson matkasi 1900-luvun alussa Amerikkaan asti oppia saamaan. Pari vuotta sitten löytynyt Johansonin jäämistö todistaa, etteivät ortodontian perusperiaatteet ole sadassa vuodessa merkittävästi muuttuneet.

Carin Johanson oli ensimmäisiä Suomessa laillistettuja hammaslääkäreitä. Hän valmistui Helsingissä vuonna 1899 ja piti sen jälkeen omaa vastaanottoa Tampereella vuosina 1900-1910. Kuva: Hammaslääketieteen historian seura Aurora

Kaksi oikomishoidon erikoislääkäriä katselee Tampereen yliopistollisen saraalan suupolin aulassa kuvaa, jossa heidän kollegansa tekee työtään. Kollega on nainen nimeltä Carin Johanson, ja kuva yli sata vuotta vanha.

Tämän kyltin takana hoidettiin tamperelaisten hampaita vuosina 1900-1910. Carin Johansonin vastaanotto sijaitsi osoitteessa Koskikatu 11. Kuva: Anna Sirén / Yle

– Välineet näyttävät hyviltä ja työnteko tutulta, mutta ilmapiiri on kyllä levollisempi kuin nykyään. Ei näytä olevan kiireen häivää, professori Timo Peltomäki arvioi.

Tuula Nieminen vertaa vastaanottotilaa ja välineistöä nykypäivän vastaaviin.

– Nykyään on pelkistetympää, ja kaikki kaunis on pois. Carin Johansonin työvälineistössä ei näy kertakäyttötavaraa, vaan siellä on esimerkiksi paljon pieniä lasiastioita, jollaisia ei enää nykyään käytetä. Myös työasennot, tekniikka ja valaistus ovat erilaiset kuin nykyään.

Pohjoismaiden ensimmäinen ortodontti

Carin Johanson syntyi Ruotsissa vuonna 1870 ja kuoli Pälkäneellä vuonna 1953. Hänen jäämistönsä löytyi Pälkäneeltä pari vuotta sitten. Kun Tuula Nieminen pääsi pienten, taidokkaasti valmistettujen kulta- ja platinaesineiden äärelle, ymmärsi hän oikomishoidon erikoislääkärinä heti löydön historiallisen arvon.

Carin Johansonin jäämistöstä löytyneet vanhat ortodontian instrumentit ovat Tuula Niemisen mukaan todellinen aarre. Kuva: Anna Sirén / Yle

Huolellisen läpikäynnin jälkeen jäämistöstä löytyneet vanhat instrumentit, alan kirjalliset julkaisut ja esimerkiksi Carin Johansonin silmälasit päätyivät museokeskus Vapriikin ja Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijoiden avustuksella näyttelyvitriineihin Taysin suupolille.

– Carin Johansonin uraa kelpaa esitellä. Hän oli merkittävä henkilö, sillä hän oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen ortodontian oppi-isän Edward H. Anglen koulussa USA:ssa opiskellut hammaslääkäri, Tuula Nieminen kertoo.

Johanson oli perheetön, ja ehkä juuri siksi ehti tehdä poikkeuksellisen mittavan uran oikomishammaslääketieteen parissa. 40 aktiivivuotensa aikana hänestä tuli alansa uranuurtaja, joka tunnettiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Lääkäri huonohampaisten aikana

Tampereen yliopistollinen sairaala on Carin Johansonin uraa esittelevälle näyttelylle sikäli oiva paikka, että hän ehti ennen Amerikkaan lähtöään pyörittää omaa vastaanottoaan kaupungin keskustassa.

Hammaslääkärille lienee riittänyt töitä, sillä työläiskaupungin keskivertoasukkaan hampaat ovat vuosisadan vaihteessa olleet kehnossa kunnossa.

– Useimmilla on varmasti jo rippikouluikäisenä ollut kokoproteesi yläleuassa, uskoo Timo Peltomäki.

Timo Peltomäki ja Tuula Nieminen. Kuva: Anna Sirén / Yle

Oikomistakin on varmasti vaadittu.

– Näyttelyn vanhoista kipsivaloksista voi nähdä, millaisia purentavikoja silloin on ollut. Varsinaisten oikomishoitojen lisäksi Carin Johanson kiinnitti myös paljon huomiota toiminnallisuuteen ja esimerkiksi oikeaan ryhtiin ja istuma-asentoon purentavikoja korjattaessa, Tuula Nieminen kertoo.

Perusteet pysyneet

Iso osa oikomishoidon perusperiaatteista on pysynyt tähän päivään saakka samana kuin sata vuotta sitten.

– Edward H. Angle on ortodontian oppi-isä, ja nykyaikainen oikomishoito nojaa yhä hänen periaatteisiinsa. Välineitä ei enää taivutella renkaista ja langoista vaan haetaan kaupasta, mutta perusajatus on sama, professori Timo Peltomäki sanoo.

– Nykylaitteilla päästään paremmin hallitsemaan voimia ja suuntia, mutta jo Carin Johansonin aikana on ollut yksivahvempi kaarilanka, johon hampaat on sidottu ohuemmilla langoilla ja pikkuhiljaa siirretty oikeaa asentoa kohti, Tuula Nieminen kuvailee.

Vaikka välineistö on eri, ovat useat oikomishoidon perusperiaatteet yhä samoja kuin 1900-luvun alussa. Kuva: Anna Sirén / Yle

Aivan kaikesta nykyhammaslääketiede ei  kuitenkaan ole ensimmäisten ortodonttien kanssa samaa mieltä, Timo Peltomäki muistuttaa.

– Anglen ideologia oli, että hampaita ei tule koskaan poistaa vaan kaikki pitää mahduttaa suuhun. Tämä on aikojen saatossa osoitettu vääräksi, sillä joissakin tilanteissa hampaita on hyvä poistaa.