Luonnonsuojeluliitto: Tiukkuuden ja toivon budjetti ei tuo toivoa ympäristölle

Suuria kysymyksiä ovat muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään tarvittavat varat. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija kuvailee, ettei budjettiesitys paranna tasapainoa ympäristön kanssa.

politiikka
Näkymä Pyhävaaralta Kuusamosta.
Näkymä Pyhävaaralta Kuusamosta.Tarja Saariniemi / Yle

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) nimitti eilen torstaina julkistettua ensimmäistä budjettiesitystään tiukkuuden, mutta toivon budjetiksi. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kuvailee, ettei esitys herätä toivoa ympäristön kannalta.

Luonnonsuojeluliitto toivoo, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnonsuojeluun tarkoitettu rahoitus palautettaisiin aiemmalle tasolleen. Näin ei vaikuta olevan tapahtumassa. Budjettiesityksessä on esimerkiksi kaavailtu, että "suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi" ensi vuonna otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä. Tähän tarkoitukseen on varattu ehdotuksessa 43 miljoonaa euroa vuosille 2017–19 ja vuodelle 2020 vielä 46 miljoonaa euroa.

– Päästökauppakompensaatio on tuplahaitallinen tuki, Hannonen arvostelee.

Se huonontaa päästökaupan toimivuutta ja tukee ilmastonmuutosta kiihdyttävää teollisuutta. Lisäksi ympäristöjärjestö painottaa, että päästöoikeuksien huutokauppatulot pitäisi tulevaisuudessakin korvamerkitä ilmastorahoitukseksi, kuten aiemmin on tehty.

"Alusrahat eivät korvaa esityksen puutteita"

Valtiovarainministeri Orpo painotti eilisessä tiedotustilaisuudessa, että työllisyys on budjettiesityksessä kaikki kaikessa. Luonnonsuojeluliitossa kysymyksiä herättää se, millaisia työpaikkoja mahdollisesti syntyy.

– Työllisyyttä kannattaisi parantaa aloilla, jotka tukevat ympäristön kannalta kestävää taloutta. Suomalaisten elinkeinojen on toimittava olemassa olevassa fyysisessä todellisuudessa, Hannonen kuvailee niukkenevia luonnonvaroja.

Työllisyyttä kannattaisi parantaa aloilla, jotka tukevat ympäristön kannalta kestävää taloutta.

Paloma Hannonen

Mahdollisesti työllistävinä aloina hän mainitsee esimerkiksi uusiutuvat energiamuodot.

Suomi käyttää ympäristölle haitallisiin tukiin ja verohelpotuksiin neljä miljardia euroa vuodessa. Siihen verrattuna kyse on aivan eri mittaluokasta, kun budjettiesityksessä luvataan esimerkiksi Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen alushankintaan 500 000 euroa. Hannonen kuvailee sitä hienoksi pieneksi asiaksi.

– Kokonaisuus jää rankasti miinukselle. Alushankinta ei korvaa kaikkea sitä, mitä budjettiesityksestä näyttää puuttuvan, hän sanoo.

Hän muistuttaa kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden sitovan Suomea, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä.

Biotalous – puunpolttoa ja sellunkeittoa?

Vaikeuksissa painivan kotimaisen ruuantuotannon ongelmiin budjettiesityksessä puututaan osoittamalla maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen 6,7 miljoonaa euroa ja luonnonhaittakorvauksiin 20,3 miljoonaa euroa ensi vuonna.

– Tukien pitäisi painottua ympäristön kannalta hyödyllisiin tukiin. Esimerkiksi, kun viljelijä tekee ympäristön kannalta järkeviä ratkaisuja, siihen pitäisi saada tukea. Se kannustaisi esimerkiksi vesistöjen tilan parantamiseen, Hannonen huomauttaa.

Biotaloudesta on povattu Suomelle uutta menestystekijää. Hannosen mukaan sen taloudelle uutta tuova osuus jää pieneksi.

Kun viljelijä tekee ympäristön kannalta järkeviä ratkaisuja, siihen pitäisi saada tukea.

Paloma Hannonen

– Suomalainen biotalous nojaa vahvasti siihen, että puuta poltetaan ja käytetään bulkkituotteisiin kuten selluun.

Puiden hakkuumäärien kasvattamista on perusteltu biotalouden tarpeilla.

– Samaan aikaan on voimakkaasti vähennetty metsäluonnonsuojelun määrärahoja. Tällaisella budjetoinnilla ei paranneta tasapainoa ympäristön kanssa, Hannonen kuvailee.

Hän mainitsee ympäristön kannalta välttämättöminä korjauksina budjettiesitykseen luonnonsuojelualueiden hankintarahat ja julkisen ilmastorahoituksen.

Talousarvion aikaansaaminen etenee ministeriöiden välisillä neuvotteluilla ensi viikolla ja hallituksen budjettiriihessä elo–syyskuun vaihteessa.