Koe uusi yle.fi

4 väestöä esittelevää kaaviota, joista suomalaisten tulisi olla huolissaan

Suomessa on nyt vähemmän lapsia kuin sataan vuoteen. Kymmenen vuoden päästä eläkeläisten määrä ohittaa nuorten työikäisten määrän. Maamme tulevaisuus näyttää vanhalta ja vähäväkiseltä.

Kotimaa

Yle koosti Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta neljä väestönkehitystä kuvaavaa taulukkoa. Ne piirtävät synkkää kuvaa Suomen lähitulevaisuudesta.

1. Eläkepommi iskee joskus vuoden 2029 hujakoilla

Grafiikka eri ikäryhmien määrän kehityksestä tulevaisuudessa
Nuorten (ikävuodet 18-40), keski-ikäisten (41-65) ja eläkeläisten (yli 65-vuotiaiden) kehitys Suomessa, kun maahanmuuton aste on nolla. Lähde: Tilastokeskus. Yle Uutisgrafiikka Lähde: Taloustutkimus

Jos otetaan lähtökohdaksi vuoden 2014 väestötilastot, eläkeikäisten määrä ohittaa 18–40-vuotiaiden määrän jo vuonna 2029 ja tulee jatkamaan kasvuaan ainakin 20 vuoden ajan. Sen sijaan sekä nuorten että keski-ikäisten työntekijöiden määrä tulee laskemaan pitkään.

Tämä johtuu Suomen väestörakenteesta. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle suurina massoina sekä elävät suurelta osin parantuneen terveydenhuollon ansiosta yhä pidempään.

2. Lapsia oli viimeksi näin vähän vuonna 1896

grafiikka alle 15-vuotiaiden määrän kehityksestä
Alle 15-vuotiaiden määrän kehitys 1896-2015. Vauvabuumi oli 1950-luvulla. Lähde: Tilastokeskus. Yle Uutisgrafiikka Lähde: Taloustutkimus

Vielä 120 vuotta sitten Suomessa konttasi ja kirmasi saman verran alle 15-vuotiaita kuin nykyään. Siitä huolimatta, että suomalaisia oli tuolloin vain 2,5 miljoonaa, eli yli puolet nykyistä vähemmän.

Olennainen syy tähän on kansamme laskenut hedelmällisyys. Vuonna 1896 suomalaisten kokonaishedelmällisyysluku, eli naisen synnyttämien lasten keskiarvo, oli 4,6. Nykyisin vastaava luku on 1,65. Perheiden koossa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia 70-luvun jälkeen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi tämän vuoden tammi-kesäkuussa 26 517 lasta. Se on ajankohtaan nähden vähemmän kuin koskaan aiemmin itsenäisyyden aikana.

3. Kuolleisuus ylittää syntyvyyden aivan kohta

grafiikka syntyneiden ja kuolleiden määrästä
Kuvassa on virhe: Luvuissa on yksi nolla liikaa. Ihmisiä ei synny ja kuole satoja tuhansia, vaan kymmeniä tuhansia vuodessa.Yle Uutisgrafiikka Lähde: Taloustutkimus

On kaksi käppyrää, jotka lähestyvät toisiaan vääjäämättömästi kuin talvi Westerosia: Suomen syntyvyyttä ja kuolleisuutta kuvaavat käyrät. Kun vielä vuonna näiden kahden erotus oli 22 060, vuonna 2015 ero oli enää 2 980. Suomalaisia kuitenkin muuttaa ulkomaille sitä tahtia, että jos ulkomaalaisten maahanmuuttoa ei oteta lukuun, väestönlisäys pysähtyy todennäköisesti jo vuonna 2016.

4. Väestönlisäys loppuu ehkä tänä vuonna

Grafiikka väestönkehityksestä Suomessa
Suomessa syntyneiden väestönlisäys. Lähde: Tilastokeskus. Yle Uutisgrafiikka Lähde: Taloustutkimus

Suomen väestönlisäys eli syntyvyyden, kuolleisuuden ja nettomaahanmuuton summa pysyy positiivisena ainoastaan maahanmuuton ansiosta. Jos maahanmuuttoa ei oteta lukuun, väestönlisäys lakkaa mahdollisesti jo tänä vuonna. Vuonna 2015 Suomessa syntyneiden väestönlisäys oli vain 370 henkilöä.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kasvua on jatkossa yhä harvemmialla alueella. Jos lähtökohdaksi otetaan vuoden 2014 tilastot, Suomessa on vain vuonna 2040 vain 36 kuntaa, joiden väkiluku lisääntyy ilman maahanmuuttoa. Tämä tarkoittaa, että Suomen huoltosuhde on suurelta osin riippuvainen maahanmuuton määrästä.

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ilman maahanmuuttoa Suomen väestöllinen huoltosuhde nousee 73:een vuoteen 2025 mennessä ja 79:ään vuoteen 2040 mennessä. Tällä hetkellä väestöllinen huoltosuhde on 53.

Päivitys 30.1.2017 klo 10:43: Kolmannessa kaaviossa on virhe, joka on selitetty kuvatekstissä. Huoltosuhdetta selittävässä laatikossa oli esimerkkinä kuvailtuna taloudellinen huoltosuhde, kun kyseessä oli väestöllinen huoltosuhde. Huoltosuhteen määritelmää täsmennetty juttuun.