Sote-yhtiöt julkisuuslain piiriin – salailulinja sai väistyä avoimuuden edestä

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää linjausta hyvänä, joskin odotettuna. "Ei valinnanvarainen asia, vaan perustuslaki edellyttää sitä", Mäenpää sanoo. Sote-projektia johtajavan Tuomas Pöystin mukaan on mahdollista, että kaikki kuntien omistamat yhtiöt tulevat julkisuuslain piiriin.

Kotimaa
Tuomas Pöysti.
Tuomas PöystiYle

Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavat yhtiöt ovat tulevaisuudessa julkisuuslain piirissä. Tämä tarkoittaa, että yhtiöiden rahankäytöstä ja päätöksenteosta on mahdollista saada laajasti tietoa.

– Sote-järjestämislaissa säädetään erikseen julkisuuslain laajemmasta soveltamisesta. Tarkoitus on säätää, että kaikkiin julkisia sote-palveluita tuottaviin yhtiöihin sovelletaan julkisuuslakia, kertoo sote-projektin johtaja Tuomas Pöysti.

Julkisuuslain ulottumisesta sote-yhtiöihin on väännetty kättä. Kuntien ja muun julkisen sektorin omistamat yhtiöt eivät joudu nykyisin noudattamaan julkisuuslakia.

Sote-uudistusta rakennetaan yhtiöittämismallin pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa miljardeja euroja veronmaksajien rahoja käytetään tulevaisuudessa yhtiöiden kautta.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää avoimuuslinjausta "hyvänä", mutta ei varsinaisesti yllätyksenä.

– Pidän sitä oikein myönteisenä kehityksenä. Nähdäkseni se ei kuitenkaan ole valinnanvarainen asia, vaan perustuslaki sitä edellyttää. Mutta hyvä, että valmistelussa tämä asia vakavasti otetaan huomioon, Mäenpää sanoo.

Olli Mäenpää
Professori Olli Mäenpää toivoo, että kaikki julkisyhteisöjen omistamat yhtiöt otettaisiin julkisuuslain piiriin.Yle

Myös muut kuntien yhtiöt julkisuuslain piiriin?

Kunnat järjestävät paljon myös muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita yhtiöiden kautta. Ylen selvityksen mukaan pelkästään viidellä suurimmalla suomalaisella kaupungilla on lähes 250 yhtiötä.

Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 3,6 miljardia euroa.

Tarkkoja tietoja yhtiöiden rahankäytöstä ei ole käytössä edes niissä tilanteissa, joissa urakat menevät mönkään. Tarkat syyt länsimetron viivästymiseen tai Espoon sairaalan kustannusten kasvuun 25 miljoonalla eurolla ovat hautautuneet kuntien omistamien yhtiöiden pöytäkirjoihin.

Pöystin mukaan osana sote-yhtiöiden avoimuuden takaamista selvitetään sitä, pitäisikö muidenkin julkisen sektorien omistamien yhtiöiden siirtyä julkisuuslain piiriin.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Sote-yhtiöt ovat vain yksi osa kunnallisia ja maakunnallisia yhtiöitä. Pitää arvioida, riittäkö tämä [julkisuuslain ulottaminen sote-yhtiöihin] vai pitäisikö Suomessa siirtyä Ruotsin julkisuuslain mukaiseen malliin. Ruotsissa julkisyhteisöjen määräysvallassa oleviin yhteisöihin sovelletaan julkisuuslakia, Pöysti sanoo.

Mäenpää on vaatinut jo pitkään, että kaikki julkisyhteisöjen omistamat yhtiöt olisivat julkisuuslain piirissä.

Miksi asiaa koskeva lainsäädäntö ei ole edistynyt aiemmin?

– Yhtiömuoto on tietysti sillä tavalla helppo, että sinne voi kätkeä ikäviä ja julkisuutta kaihtavia asioita, professori Mäenpää sanoo.

Julkisuusperiaate vaikuttaa myös yksityisiin sote-yhtiöihin

Julkisuusperiaatteella tulee Pöystin mukaan olemaan vaikutusta myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten toimintaan.

Niissä tapauksissa, joissa yksityinen yritys vastaa julkisen vallan vastuulla olevista terveyspalveluista, yrityksille tulee Pöystin mukaan "julkisuuslain mukaisia velvotteita".

– Muilla sektoreilla on jo olemassa järjestelyitä, joissa yksityisen sektorin toimittajat suorittavat julkisia hallintotehtäviä. Näillä aloilla toimivat yritykset ovat jo oppineet elämään [julkisuusperiaatteen kanssa] ja pystyvät siinä hyvin toimintansa järjestämään, Pöysti sanoo.