Maailman vanhimmat eläimet elävät pohjoisissa vesissä

Kylmien vesien kaloja ja pitkäikäisiä kilpikonnia yhdistää hyvin hidas aineenvaihdunta. Kaikkein vanhin on kuitenkin islantilainen simpukka, joka kuoli tutkijoiden käsissä. Tässä lista maailman vanhimmista eläimistä AnAge-tietokannan mukaan.

Ulkomaat
Islanninsimpukka.
Islanninsimpukka.Hans Hillewaert / Wikimedia Commons

Islanninsimpukka, 507

507-vuotiaaksi elänyt islanninsimpukka on maailman vanhin eläin, jonka syntymä- ja kuolinaika on määritelty tieteellisesti (siirryt toiseen palveluun). Brittitutkijat poimivat sen merenpohjasta Islannin-tutkimusretkellään vuonna 2006. Simpukka kuoli, kun tutkijat avasivat sen selvittääkseen sen iän.

Myöhemmin simpukkaa alettiin kutsua Mingiksi – sen syntyessä vallassa olleen kiinalaisdynastian mukaan. Mingin on laskettu syntyneen vuonna 1499.

Holkeri eli jäähai, 392

Torstaina Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistun tutkimuksen mukaan jäähait voivat elää liki neljä vuosisataa. Vanhimman jäähain iäksi saatiin uudella ajoitusmenetelmällä 392 vuotta, tosin virhemarginaali oli suuri. Ennätyshai saa siitä huolimatta vanhimman tunnetun selkärankaisen tittelin. Varovaisimmankin ikäarvion mukaan se eli ainakin 272-vuotiaaksi.

Jäähait elävät hyvin kylmissä vesissä Pohjois-Atlantilla ja arktisella alueella. Ne ovat hitaita uimareita ja lähes sokeita. Naarasvalaat ovat sukukypsiä vasta noin 150-vuotiaina, tutkijat sanovat.

Jäähai - Somniosus microcephalus (lat.).
Jäähai viihtyy arktisissa vesissä.NOAA Okeanos Explorer Program

Grönlanninvalas, 211

Pohjoisilla merialueilla elävillä grönlanninvalailla (siirryt toiseen palveluun) on vahva kallo, jolla ne pystyvät rikkomaan jopa 20 senttiä paksun jään päästäkseen pinnalle hengittämään. Tanakat valaat voivat kasvaa yli 18-metriksiksi.

Kanadalaisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun)vanhimman tutkitun koiraspuolisen valaan iäksi arvioitiin 211 vuotta. Iänmääritys tehtiin tutkimalla valaiden silmien linssien aminohappojen muutoksia. Lisäksi useista iäkkäistä valaista on löydetty merkkejä vanhoista metsästysvälineistä, jollaisia ei ole enää aikoihin käytetty. Vuonna 2007 (siirryt toiseen palveluun)Alaskan rannikolta pyydettiin grönlanninvalas, jonka kaularasvasta roikkui suunnilleen 1890-luvulta peräisin oleva harppuunankärki.

Grönlanninvalas.
Grönlanninvalas.Kate Stafford / Wikimedia Commons

Korusimput Sebastes aleutianus 205, Sebastes borealis 157

Korusimppujen sukuun kuuluvat Sebastes aleutianus (siirryt toiseen palveluun) ja Sebastes borealis (siirryt toiseen palveluun) elävät pääosin 150–500 metrin syvyydessä Pohjoisella Tyynellämerellä, isot kalat syvemmällä kuin pienet. Molempia lajeja on tavattu yli kilometrin syvyydessä, ja ne voivat kasvaa noin metrin pituisiksi.

Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa pääteltiin (siirryt toiseen palveluun), että simppukalojen pitkäikäisyys kasvaa eksponentiaalisesti sitä mukaa, mitä syvemmällä ne pystyvät elämään. Tutkijat eivät olleet varmoja siitä, miksi näin on. He epäilivät syyksi fysiologisten prosessien muutoksia, jotka johtuvat poikkeuksellisesta elinympäristöstä – matalasta lämpötilasta, korkeasta paineesta ja valon, hapen sekä ravinnon vähyydestä. Tutkimuksessa vanhimman S. aleutianusin _iäksi arvioitiin 205 vuotta ja _S. borealisin 157.

Korusimppu (Sebastes borealis).
Korusimppu (Sebastes borealis).U.S. National Oceanic and Atmospheric Administration / Wikimedia Commons

Merisiili Mesocentrotus franciscanus, 200

Englanniksi punaisena merisiilinä tunnettu laji elää Tyynessämeressä matalissa vesissä Pohjois-Amerikan rannikolla. Piikikäs punainen pallero syö levää ja vesikasveja, joita se raaputtaa kivistä irti ruumiinsa alapinnalla olevalla suullaan.

M. franciscanus kuuluu harvoihin eläimiin, joiden ei ole havaittu ikääntyvän – toisin sanoen lajin kuolleisuus ei kasva iän lisääntyessä. Vanhimman löydetyn yksilön iäksi on arvioitu noin 200 vuotta (siirryt toiseen palveluun).

Merisiili.
Merisiili.Kirt L. Onthank / Wikimedia Commons

Galápagoksenjättiläiskilpikonna, 177

Galápagossaarilla eli aikanaan yli 250 000 jättiläiskilpikonnaa. Kanta alkoi harveta, kun valaanpyytäjät ja merirosvot alkoivat pyydystää niitä ruoaksi 1800–1900-luvuilla. Kilpikonnien suojeluohjelmat ovat jatkuneet jo vuosikymmeniä, ja eläimiä on tällä hetkeltä arviolta 30 000–40 000.

Tarinoiden mukaan useat galápagoksenjättiläiskilpikonnat ovat eläneet yli satavuotiaiksi. AnAge-tietokannan uskottavaksi arvioimien tietojen mukaan vanhin on kuollut 177-vuotiaana.

Australialaisessa eläintarhassa vuonna 2006 kuolleen Harriet-kilpikonnan arvioitiin olevan 176-vuotias kuollessaan. Charles Darwinin on kerrottu tuoneen sen mukanaan Galápagossaarilta 1800-luvun alkupuolella.

Kilpikonna
Galapagossaarten jättiläiskilpikonna.EPA / Guillermo Legaria

Listan lähteenä on käytetty AnAge-tietokantaa (siirryt toiseen palveluun), johon kootaan tutkimustietoa pitkäikäisistä eläimistä.