Julmuuksien uhrit järkyttyivät: Filippiinien diktaattori pääsee sankarihautaan

Uusi presidentti Rodrigo Duterte aikoo pitää kiinni lupauksestaan järjestää vuonna 1989 kuollut Ferdinand Marcos sankarihautausmaalle. Marcosin suku iloitsee, mutta suunnitelman vastustajien mukaan hautaaminen avaisi vanhat haavat.

Yle maailmalla
Ferdinand Marcos.
Ferdinand Marcos.Reuters

Entisen diktaattorin Ferdinand Marcosin hautaaminen sankarijuhlallisuuksin kuohuttaa Filippiineillä.

Kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterte on antanut Marcosin suvulle luvan haudata diktaattorin ruumiin Manilaan sankarihautausmaalle, jossa lepää muun muassa toisen maailmansodan ajan sotilassankareita ja entisiä presidenttejä. Hautajaisia valmistellaan syyskuun 18. päiväksi.

Marcosin hallinnon julmien poikkeustilavuosien uhrit ja omaiset ovat järkyttyneet suunnitelmasta.

Sunnuntaina Marcosin diktatuurin ajan uhrit, omaiset, useat senaattorit ja muut aktivistit osoittivat mieltään Manilassa sankarihautaamista vastaan.

Kansallissankareita muistava puisto täyttyi mielenosoittajista. Sotilaiden kidutuksen uhriksi 1980-luvulla joutunut Hilda Narcisco saapui myös paikalle. Hän kertoi joutuneensa syyttömänä poliisiratsiaan. Nuori nainen päätyi sotilastukikohtaan seksuaalisen väkivallan uhriksi ja vankeuteen.

– Jouduin niin sanottuun turvataloon. Se oli turvatalo, koska sotilaat saivat kiduttaa uhreja niin paljon kuin halusivat eikä kukaan kuullut, Hilda Narcisco muistaa.

Hilda Narcisco
Hilda Narcisco pitää diktaattori Marcosin sankarihautaamista loukkauksena diktatuurin uhreja kohtaan. Hän joutui 1980-luvulla Marcosin sotilaiden kiduttamaksi ja vankeuteen.Kirsi Crowley / Yle

– Presidentti Rodrigo Duterte sallii tyrannin ja ryöstäjän hautaamiseen sankarihautaan. Se avaa varmasti vanhat, syvät haavat, pohti pahamaineisten poikkeustilavuosien opiskelija-aktivisti, nykyinen asianajaja Susan Villanueva hautaamisen vastustajien lehdistötilaisuudessa Manilassa.

Marcosin pako demokratian merkkipaalu

Ferdinand Marcos perheineen pakeni Filippiineiltä vuoden 1986 EDSA-vallankumouksessa, jota juhlistetaan Filippiineillä yhä vuosittain demokratian merkkipaaluna.

Marcos kuoli jo vuonna 1989 maanpaossa Havaijilla. Filippiineille palannut perhe toi ruumiin muutaman vuoden kuluttua takaisin Marcosin kotiprovinssiin Ilocos Norteen. Siellä entinen diktaattori on maannut palsamoituna lasiarkussa turistien nähtävillä.

Marcosin leski Imelda ja lapset ovat vaatineet tämän hautaamista sankarihautaan, mutta Filippiinien aiemmat presidentit eivät suostuneet pyyntöön.

Kesäkuun lopussa virkaan astunut kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterte ei ole perunut päätöstään, vaikka jopa moni häntä tukeva senaattori vastustaa hautaamista.

– Marcos ei ole välttämättä sankari, mutta hän on sotilas, on Duterte puolustanut päätöstään.

Jopa Dutertea tukeva entinen presidentti Fidel Ramos on vedonnut, että kongressi saisi päättää Marcosin hautaamisesta presidentin sijaan. Ramosin hallinto antoi Marcoseille luvan palauttaa diktaattorin ruumis Manilaan vuonna 1993. Ramos muistutti lehdistötilaisuudessa, että ehtona oli Marcosin hautaaminen pohjoiseen Ilocos Norten provinssiin, ei sankarihautausmaalle.

Presidentti Ferdinand Marcosin sankarihautaaminen on kiivastuttanut mielialoja Filippiineillä.
Presidentti Ferdinand Marcosin sankarihautaaminen on kiivastuttanut mielialoja Filippiineillä. Niin uhrit, omaiset kuin poliitikotkin osoittivat viikonloppuna mieltä aietta vastaan.Kirsi Crowley / Yle

Hautaamisen sijaan suku asetti ruumiin näytteille rakentamaansa mausoleumiin tämän kotikaupungissa Batacissa.

– Olemme syvästi kiitollisia presidentti Dutertelle entisen presidentti Ferdinand Marcosin sankarihautaamisen sallimisesta syyskuussa, ilmoitti Marcosin poika Ferdinand "Bongbong" Marcos lehdistötiedotteessa.

Suku valmisteleekin jo hautajaisia sekä ruumiin siirtämistä Manilaan. Hautaamisjuhlallisuuksiin odotetaan kuuluvan myös sotilaalliset kunnialaukaukset.

Kampanja-ajan lupaus hautajaisista

Presidentti Duterte on kehunut Ferdinand Marcosia avoimesti. Hänen isänsä kuului Ferdinand Marcosin hallitukseen. Duterte antoi lupauksen hautajaisista Marcosin perheelle jo vaalikampanjansa aikana.

Duterte on ehtinyt jo itsekin uhkailla poikkeustilan julistamisella, jos kongressi tai tuomioistuin vastustavat hänen kovia toimiaan huumerikollisuutta vastaan. Populistinen presidentti nauttii laajaa kansansuosiota huumeiden vastaisten toimiensa takia.

Edcel Lagman lehdistötilaisuudessa, jossa Marcosin poikkeustilavuosien uhrit ja omaiset kertoivat vastustuksestaan ja tulevasta mielenosoituksesta.
Edcel Lagman lehdistötilaisuudessa, jossa Marcosin poikkeustilavuosien uhrit ja omaiset kertoivat vastustuksestaan ja tulevasta mielenosoituksesta.Yle

– Duterte luultavasti haluaa vain toteuttaa vaalikampanja-ajan lupauksensa Marcoseille. Hän näyttää vakuuttuneen revisionistisen trendin mukaisesti siitä, että Marcos sai paljon hyvää aikaan Filippiineillä. Se on täysi virhe, sanoo kongressin edustaja Edcel Lagman.

Oppositio tiedostaa, että Marcosien uuden nousun on mahdollistanut se, ettei eriarvoisuus Filippiineillä ole EDSA-vallankumouksesta huolimatta vähentynyt. Väestöstä lähes kaksi kolmannesta on alle 30-vuotiaita ja syntynyt EDSA-vallankumouksen jälkeen.

Tietoa historiasta

Asianajaja Susan Villanuevalle uudet hautajaiset edustavat Marcosin suvun uutta nousua ja pyrkimystä palata valtaan.

– Kun me keskityimme poikkeustilavuosien jälkeen nauttimaan tavallisesta elämästä, Marcosit käyttivät rahansa ja aikansa muuttaakseen historiankirjoitusta ja kasvattaakseen suosiotaan, hän ihmettelee.

– Ryhdyin aktivistiksi uudestaan kun tyttäreni kysyi, mitä Marcosien vuosina tapahtui. Huomasin, etten ollut kertonut julmuuksista, Villanueva sanoo pyöritellen päätään epäuskoisesti.

Ferdinand 'Bongbong' Marcos Junior.
Ferdinand 'Bongbong' Marcos Junior.Mark C. Cristino / EPA

Vuonna 1972 alkaneiden poikkeustilavuosien uhrit aktivoituivat tänä keväänä, kun diktaattori Marcosin poika Ferdinand "Bongbong" Marcos pyrki varapresidentiksi. Nuorempi Marcos hävisi vaalit täpärästi.

Marcosin suku on noussut takaisin politiikkaan kotiinpaluunsa jälkeen. Diktaattorin 87-vuotias leski Imelda on kongressin edustaja ja tytär Imee pohjoisen Ilocos Norten provinssin kuvernööri.

Myös Filippiinien valtion alainen kansallinen historiakomissio vastustaa Marcosin hautaamista. Se muistuttaa, että Marcos valehteli sotilassaavutuksistaan ja mitaleistaan toisen maailmansodan aikana Filippiineillä käydyissä taisteluissa.

Marcosin leski Imelda.
Marcosin leski Imelda.Kirsi Crowley / Yle

Kongressin edustajan Edcel Lagmanin veli katosi monien poliittisten aktivistien tavoin Marcosin diktatuurin aikana. Hän listasi lukuisia syitä, miksi Marcos ei sovi sankarihautaan.

– Hän julisti poikkeustilan pysyäkseen vallassa. Hän sulki kongressin ja hallitsi yksin. Hän vangitsi poliittisen opposition. Hän tukahdutti ihmisoikeudet, sulki tiedotusvälineitä, pidätti toimittajia. Hän ryösti maan varoista 30 miljardia dollaria, Lagman luetteli tiedotustilaisuudessa.

Lagman muistutti myös, että kansa pudotti Marcosin vallasta tyrannina.

Poikkeustilavuosien aikana yli 3000 ihmistä sai surmansa ja satoja aktivisteja katosi ihmisoikeusjärjestöjen mukaan. Kymmeniätuhansia joutui vankilaan ja kidutuksen uhriksi.

Moni odottaa yhä korvauksia kärsimyksistä

Filippiinien valtio on vuosien kuluessa löytänyt maailmalta neljän miljardin dollarin verran Marcosien omaisuutta, jonka Filippiinit katsoo kuuluvan valtiolle. Muun muassa Sveitsi palautti Marcosien pankkitileiltä Filippiineille lähes 700 miljoonaa dollaria.

Valtiolla on yhä hallussaan huikentelevaisuudestaan tunnetun Imelda Marcosin arvokkaita jalokiviä, jotka se on luvannut huutokaupata.

Samalla tuhannet ihmisoikeusrikkomusten uhrit odottavat yhä korvauksia kärsimyksistään.

Susan Villanueva aikoo jatkaa mielenosoittamista Marcosin sankarihautaamista vastaan. Hänestä on tärkeää, että asiasta pidetään nyt ääntä.

– Historiamme muuttaminen vaikuttaa tulevaisuuteemme. Se muuttaa nuorisomme käsitystä historiamme synkimmästä ajanjaksosta. Miksi presidentti Duterte on valmis avaamaan vanhat haavat maksaakseen velkansa perheelle, joka vain vahingoitti maatamme ja satutti ihmisiä, Susan Villanueva miettii.

Ferdinand Marcos
Ferdinand MarcosVIS News