Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä – runsas sato pitää marjalinnut pitkään Suomessa

Marjansyöjälinnuille riittää ruokaa tänä syksynä ja tulevana talvena. Runsaan metsämarjasadon lisäksi myös pihlajanmarjoja on kypsymässä parhaillaan paljon. Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersvedin mukaan pihlajanmarja on loppusyksystä lintujen tärkein marja.

Kotimaa
Pihlaja.
Kalevi Rytkölä / Yle

Pihlajien oksat notkuvat nyt punertuvista marjoista. Marjoja syöville linnuille siis riittää tänä syksynä murkinaa.

– Itse asiassa yllättävän monet linnut saattavat syödä pihlajanmarjoja. Kun marjoja on nyt noin paljon, niin pitkälle syksyyn tullaan näkemään marjalintuja eli lähinnä räkättirastaita, tilhiä ja ehkä taviokuurnia, jotka saapuvat myöhemmin syksyllä pohjoisesta, tietää Birdllife Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Kottaraisia jää joka talvi jonkin verran Suomeen ja kylllä silloin, kun pihlajanmarjoja on runsaasti, kottarainen on yksi niistä monista linnuista, joka saattavat pihlajaa hyödyntää.

Jan Södersved

Pihlajanmarjat maistuvat myös eräille hyönteissyöjille, kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille.

– Kottaraisia jää joka talvi jonkin verran Suomeen ja kylllä silloin, kun pihlajanmarjoja on runsaasti, kottarainen on yksi niistä monista linnuista, joka saattavat pihlajaa hyödyntää.

Runsas metsämarjasato on hyvä lisä lintujen ruokavalioon. Mustikat ja useimmat muut marjat varisevat kypsyessään, mutta pihlajasta riittää syötävää pitkälle syksyyn.

– Esimerkiksi rastaat ovat loppukesästä visusti metsässä ja syövät mustikoita. Se on hyvin tärkeä marja rastaille. Mutta pihlaja on loppusyksystä se kaikkein runsain marja, silloin kun sitä on paljon, kertoo Södersved.

Pihlajanmarjasato säätelee lintujen liikkumista

Runsas pihjlaanmarjasato pitää linnut pitkään Suomessa. Jan Södersvedin mukaan mm. tilhi ja taviokuurna ovat lintuja, jotka liikkuvat täysin ravintotilanteen mukaan.

– Ennen kaikkea syysliikkumisen aikataulu on pihlajanmarjasadon säätelemää. Sellaisina vuosina, kun marjoja on vähän, rastaat häviävät nopeasti lokakuussa ja tilhet lentävät Etelä-Suomen yli kauemmas etsimään ruokaa. Ja talvina, jolloin marjoja on paljon, voi taas olla isoja lintuparvia joulukuulle, tammikuullekin saakka.

Tilhi ei tule humalaan

Jan Södersved tietää jo kokemuksesta, että vuosina, jolloin pihlajanmarjoja on paljon, ihmisiä alkaa aina jossain vaiheessa mietityttää, tulevatko linnut juovuksiin syötyään käyneitä marjoja. Lintujen alkoholisoitumisen puolesta on turha murehtia.

– Loppusyksyllä marjat tosiaan ovat jonkin verran käyneitä ja niissä on pieniä määriä alkoholia, mutta tilhet ja muut marjojensyöjät ovat sopeutuneet siihen. Niiden maksa hajottaa alkoholia ihan eri tavalla kuin ihmisen maksa. Lintujen elimistöön ei kerry sellaista määrää alkoholia, että linnut olisivat päissään, tietää Södersved.