Yli 7000 ihmistä astelee Särestön kentillä vuosittain

Taidemaalari Reidar Särestöniemen jäljillä Kittilän Kaukosessa - Särestössä - astelee tänä vuonnakin yli 7000 ihmistä. Reidarin elämäntyölle omistetettu museo ja taiteilijakoti kiinnostaa niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin kulkijoita. Särestöniemen museo voisi palvella muutamaa tuhatta enempääkin, sanoo museojohtaja Anne Koskamo.

kulttuuri
Pronssinen Reidar tervehtii vieraita museopolun alkupäässä.
Pronssinen Reidar tervehtii vieraita museopolun alkupäässä. Patsas paljastettiin vuonna 2015, kun Reidar Särestöniemen syntymästä oli kulunut 90 vuotta. Patsaan on suunnitellut ja tehnyt Sonja Vectomov ja pronsiin valanut Erkki Liukkonen.Jorma Korhonen / Yle

Reidar Särestöniemi kiinnostaa paitsi taulujensa kautta, niin myös omalaatuisena persoonana. Pohjoisen mystikko jätti ajallisen maailman 56-vuotiaana vuonna 1981. Särestöniemen museosta ja taiteilijakodista on tullut suosittu käyntikohde.

Viime vuosi oli juhlavuosi. Reidar olisi täyttänyt 90 vuotta. Anne Koskamon mukaan Särestön kävijäämäärä kohahti 35 prosenttia, eli runsaaseen 7000:een. Ja siinä määrässä nytkin mennään.

– Voisimme varsin helposti palvella 10 000 kävijää, sanoo Anne Koskamo. Hänen mukaansa se on hyvä tavoite.

Lähellä olevat tunnetut matkailupaikat Levi ja Ylläs ruokkivat myös Särestöä.

– Valtaosa kävijöistä on suomalaisia, läheltä ja kaukaa. Myös koululais- ja muita ryhmiä käy meillä paljon, sanoo Koskamo.

– Toki joukossa on myös ulkomaalaisia, tänä kesänä paljon hollantilaisia. Kyllä Reidar Särestöniemi tunnetaan maailmalla.

Kiire unohtuu Särestössä

Reidar Särestönniemi eli värikästä elämää, mutta värikäs elämä on jatkunut Särestöniemessä hänen jälkeensäkin. Vieraat laittavat paikan elämään.

– Ihmiset ovat aina hyvin vaikuttuneita, kun ovat käymässä täällä. Vaikka tuntuu ensi, että on kauhea kiire, niin täällä se kiire unohtuu, sanoo museonjohtaja Anne Koskamo.

Nuori kun hän on, niin Anne Koskamo ei koskaan tavannut taiteilijaa, mutta on tietysti myöhemmin oppinut hänet tuntemaan ja kertoo taiteilijasta ja hänen elämästään nyt kuin vettä valen.

– Kittiläläisenä olen toki kuullut hänestä monia tarinoita.

Tuntuu, että Reidar on yhä läsnä

Särestössä tuntee, että Reidar on siellä yhä läsnä. Ja onpa velipoika Anttukin, joka Reidarin kuoleman jälkeen jatkoi tuon paikan ylläpitämistä.

Särestön museossa paikat ovat hyvässä kunnossa. Tilan mailla hyvin huolehdittu Reidar Särestöniemen synnyinkoti tuo museovieraalle merkittävän lisäulottuvuuden. Vuodelta 1873 olevassa vanhassa Särestössä kävijälle avautuu käsitys siitä, millaisessa ympäristössä Reidar kasvoi taiteilijaksi.

Tulipalo pysäytti

Reidar Särestöniemi eli ja työskenteli enimmäkseen kotitilallaan Särestössä Ounasjoen rannalla Kittilän Kaukosessa.

Särestöniemi rakennutti kaksi ateljeeta kotitalonsa viereen. Taiteilijan ateljee paloi vuoden viimeisenä päivänä 1977. Palo tuhosi ateljeen ja kaikki teokset. Viereinen taidegalleria onnistuttiin kuitenkin suojelemaan, kun palokunta työskenteli 20 asteen pakkasessa yhdeksän tuntia.

Museonjohtaja Anne Koskamon mukaan tulipalo pysäytti Reidarin, mutta ei häntä lamaannuttanut.

Arkkitehtipari Reima ja Raili Pietilä suunnitteli Särestöniemelle uudet ateljeetilat ja taiteilijakodin Särestövaaran laitaan parinsadan metrin päähän palaneesta paikasta. Sekin rakennus toimii nykyisin museona.

Museo sulautui Sorjosen säätiöön

Tänä kesänä Särestöniemen museon hallinnossa tehtiin merkittävä ratkaisu. Museota ylläpitänyt Särestöniemen museosäätiö sulautui heinäkuussa jyväskyläläiseen Kauko Sorjosen säätiöön.

– Nyt meillä on vakaampi taloudellinen pohja toimia, sanoo museonjohtaja Anne Koskamo.

Sorjosen säätiö omistaa Kittilässä myös toisen taiteilijamuseon, Kalervo Palsa -museon.