Stage-festivaali moukaroi teatterin perinteitä: Hyvästi teksti, näyttelijät ja yleisö

Harva lähtee Suomesta teatterin perässä ulkomaille. Onneksi meillä on useita festivaaleja, jotka kutsuvat kansainvälisiä esityksiä kotimaahan. Keskiviikkona starttaava 10-vuotias Stage kertoo, millä tavalla teatterin perinteet murtuvat maailmalla.

festivaalit
Rimini Protokoll -ryhmän esitys Remote Helsinki
Rimini Protokoll -ryhmän Remote Helsinki -esityksessä kierretään ympäri pääkaupunkia ja suoritetaan erilaisia tehtäviä.Mike Vonotkov

Kaikkea ne saksalaiset keksivät. Helsingissä on pyörinyt kesäkuun alustaRemote Helsinki -”esitys”, jossa lähes kaikki teatterin perinteiset palikat, näyttelijät, katsojat ja teksti, on laitettu uuteen uskoon.

Remote Helsinki on eräänlainen kaupunkivaellus, jossa kävijöille annetaan kuulokkeet päähän. Keinoäly kertoo, mitä matkan varrella pitää tehdä.

Rimini Protokollin esitys on osa keskiviikkona alkavan Stage-festivaalin ohjelmistoa. Teatterialan ammattilaiset pitävät sen kokeellisuutta merkittävänä asiana.

–Remote Helsinginaikana juostaan kilpaa, kävellään takaperin Esplanadilla, osoitetaan mieltä ja tehdään luurien antamassa äänikuplassa erilaisia asioita ilman häpeää, kuvailee Annukka Ruuskanen, Työväen Näyttämöiden Liiton toiminnanjohtaja ja entinen Teatteri-lehden päätoimittaja.

Kulttuuritehdas Korjaamo ja Stage-festivaalin lakana.
Stage-festivaali järjestetään Helsingin Korjaamolla.Jaani Lampinen / Yle

Remote Helsinki edustaa kahdella tapaa sitä, mitä 10-vuotiaalta Stagelta on totuttu odottamaan: Se on kokeellista ja kansainvälistä. Ruuskasen mukaan juuri teatterin rajojen pohtiminen on Stagelle leimallista.

– Teatteria ei enää ole vain kirjoitettu juoninäytelmä, jonka ohjaaja ohjaa ja näyttelijät näyttelevät, vaan teatteri on kovasti monitaiteistunut.

Voi olla, ettei esityksissä ole lainkaan tekstiä, eikä edes näyttelijöitä.

– Se voi joskus olla hyvin hämmentävää. Sen takia on tärkeätä, että järjestetään tilaisuuksia, joissa pohditaan yhdessä yleisön kanssa, mitä teatteri on, Ruuskanen sanoo.

Teatteri-lehden entinen päätoimittaja Annukka Ruuskanen.
– Stage tuo tänne enimmäkseen sellaisia vapaita ryhmiä maailmalta, jotka eivät vielä ole kiertäneet kaikkia suuria festivaaleja, sanoo Anukka Ruuskanen, Teatteri-lehden entinen päätoimittaja.Jaani Lampinen / Yle

.

Johtaja nostaa hattua

Tänä vuonna Stage panostaa erityisesti kansainvälisiin esityksiin. Sitä arvostaa myös Mika Myllyaho, joka seuraa alaa Suomen Kansallisteatterin pääjohtajan paikalta.

– Fakta on, että täältä Suomesta on aika hankala ja työläskin lähteä katsomaan esityksiä, Myllyaho sanoo ja jatkaa:

– Ja onhan niinkin, että festivaaleille päässeet esitykset ovat valikoituneet ympäri maailman ja niissä on parhaita ja kiinnostavimpia tekijöitä.

Myllyaho nostaakin hattua Stagelle ja muille suomalaisille teatterifestivaaleille: Ne tekevät korkeatasoista ohjelmistoa pienillä budjeteilla.

Myllyaho tietää, mistä puhuu, sillä hän on itsekin kuulunut perinteikkään Tampereen Teatterikesän taiteelliseen johtoon.

Tuoli ja hyvä idea riittävät

Myllyaho pitää tärkeänä sitä, että Stagen kaltaiset festivaalit tuovat Suomeen teatterimuotoja, joita ei muuten näe. Hän muistuttaa, että Euroopassa kiertää paljon esityksiä, jotka on tehty pelkästään festivaaleja ajatellen. Ne ovat oma genrensä ja poikkeavat perinteisestä puhedraamasta.

– Ne ovat usein visuaalisia, niissä on jokin idea, väite, filosofia, joka ei tarvitse draaman ja kertovan teatterin lähtökohtia. Niissä ei ole isoja lavasteita, vaan esitys voi olla yksi tuoli, videokuva ja hyvä idea.

Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho.
Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon mielestä Stagessa ovat merkittävää kansainväliset vierailut.Jaani Lampinen / Yle

Suunta on kasvujohtoinen

Kuten 10-vuotiaat yleensä, myös Stage on kasvanut syntymänsä jälkeen. Ensimmäinen budjetti oli kymmeniä tuhansia, tänä vuonna käytössä on jo 250 000 euroa.

Kävijöitä oli aloitusvuonna 600, nyt festivaalilla tähdätään ilmaistapahtumat mukaan lukien 12 000 katsojaan. Lippuja pitäisi saada myytyä 7 500 kappaletta. Suunta on festivaalin taiteellisen johtajan mukaan nousujohteinen.

– Pohjoismaiden tai Euroopan suurin on tavoite, Jonatan Fogelholm heittää.

Alkuvuosina Stagen ohjelmiston valitsi ja sitä johti festivaalin perustaja Raoul Grünstein. Fogelholm aloitti pestissään vuonna 2013. Hänen vasen kätensä on Akse Pettersson. Tämän vuoden kattausta varten taiteellinen neuvonantaja Pettersson on katsonut lähemmäs sata esitystä noin kymmenessä eri maassa.

Fogelholmin mukaan myös ulkomaisista esityksistä pitää löytyä “joku pointti”, minkä vuoksi se tuodaan festivaalille. Festivaalin tavaramerkki, kokeellisuus, ei Fogelholmin mielestä kuitenkaan voi mennä liian pitkälle.

– On tärkeätä, että meillä on matala kynnys, ettei esitystä ymmärtääkseen tarvitse pitkää teatteritaustaa tai koulutusta. Monesti, kun mennään tarpeeksi kokeellisen puolelle, esityksiä tehdään aika pienelle piirille.

Stage-festivaalin taiteellinen johtaja Jonatan Fogelhom.
Stagen taiteellisen johtaja Jonatan Fogelholm pitää tärkeänä, että esityksiin on riittävän matala kynnys.Jaani Lampinen / Yle

Mitä enemmän sen parempi

Stage ei ole ainoa teatteriin keskittyvä festivaali Suomessa. Selkeästi suurin ja vanhin on Tampereen teatterikesä. Helsingissä toimivat myös Baltic Circle ja Mad House.

Kaikki kamppailevat katsojista, ja budjetit ovat niukat. Eikö festivaalien kannattaisi yhdistää voimansa?

Myllyahon, Ruuskasen ja Fogelholmin vastaus on yksiselitteinen: ei missään nimessä.

– Mitä enemmän ja moniäänisempää, sen mielenkiintoisempaa. Kaikkia tarvitaan, Ruuskanen kiteyttää tunnot.

Stage-festivaali järjestetään Helsingin Korjaamolla 17.–29. elokuuta.