1. yle.fi
  2. Uutiset

Suopunginheitto kiinnosti Tuusulan taiteiden yössä – "Saamelaisuus on jotenkin erilaista suomalaisuutta"

Saamelaisuus näkyi ensimmäistä kertaa Tuusulan taiteiden yössä. City-Sámit-yhdistyksen järjestämässä Saamenmaa-tapahtumassa pääsi oppimaan lisää saamelaiskulttuurista vaikkapa suopunginheiton ja laavustelun lomassa.

Sápmi
Njoarosteaddjit Tuusula dáidagiid ija Sápmi-dáhpáhusas 2016.
Pirita Näkkäläjärvi / Yle
Tuusula dáidagiid idja 2016

Suopunginheitto kiinnosti ihmisiä Saamenmaa- eli Sápmi-tapahtumassa Tuusulan taiteiden yössä viime perjantaina.

Paikallinen Kostamon perhe ja perheen tytön ystävä olivat tulleet Saamenpaa-tapahtumaan oppimaan lisää saamelaisista. Anna Pakarinen tykkäsi suopunginheitosta.

– Tuntui kivalta, mutta oli se aika hankalaa, Pakarinen kertoi ensimmäisen heittonsa jälkeen.

Tuusula dáidagiid idja 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Tuusulalainen Sanna Kostamo kertoo, että Tuusulan taiteiden yö on kiva perinne, josta hän itse pitää paljon.

– Ensimmmäistä kertaa taiteiden yössä oli tällainen Saamen tapahtuma. Me olemme kyllä käyneet monta kertaa aikaisemmin täällä taiteiden yössä, mutta oli kiva tulla katsomaan jotain vähän erilaista, Kostamo kertoo.

"Saamelaisuus on jotenkin erilaista suomalaisuutta"

Suopunginheiton lisäksi Kostamon perhe oli käynyt katsomassa saamelaisia lyhytelokuvia ja ihaillut näytteillä olleita saamenkäsitöitä. Olivatpa he ehtineet myös kurkata pihalla olleeseen laavuun, jossa ihmiset olivat paistamassa makkaraa.

Saamelaisuudesta Kostamoilla on positiivinen kuva.

– Se on jotenkin erilaista suomalaisuutta. Itse olen tutustunut enemmänkin Itä-Suomeen ja Etelä-Suomeen, niin se Lappi on jäänyt minulle ainakin aika vieraaksi. Saamelaisuus on jotenkin hienoa, erilaista Suomea, Kostamo pohtii.

Tuusula dáidagiid idja 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Tuusulalainen koululainen Enni Kostamo ja hänen ystävänsä Anna Pakarinen kertovat, että heidän koulussaan kyllä on ollut puhetta saamelaisista.

– Viime vuonna oli pari kertaa. Kerrottiin vähän saamelaisten elämäntavoista ja miten erilaista se on, Enni Kostamo kertoo.

Saamenkäsityöt jäivät mieleen

Tuusulan taiteiden yöstä on tullut suosittu tapahtuma paikallisten keskuudessa. Tänä vuonna tapahtuma oli laajentunut myös Järvenpäähän.

– Tuusulan taiteiden yö on alkanut tulla sellaiseksi perinteeksi. Meidänkin perhe on varmaan viidettä kertaa vuotta peräkkäin jo täällä. Luulen, että tietty osa tuusulalaista porukkaa käy täällä kyllä joka kerta, että olipa sää mikä tahansa, mutta en usko, että keravalaiset ja järvenpääläiset lähtevät samalla tavalla. Tämä on tällainen Tuusulan oma juttu, Sanna Kostamo sanoo.

Sanna Kostamo kertoo, että hänelle Tuusulan taiteiden yön Saamenmaa-tapahtumasta jäivät mieleen saamenkäsityöt.

– Puvut ovat hienoja. Minusta on jotenkin kiva, että pienillä lapsillakin on sellaiset omanlaiset puvut, vähän niin kuin heidät omat kansallispukunsa. En tiedä olivatko ne sellaisia?, Sanna Kostamo kysyy.

Saamenpukuinen Niittyvuopio vastaili illan aikana kysymyksiin saamelaisista

Sanna Kostamolle kiirehtiikin vastaamaan yksi Saamenmaa-tapahtuman järjestäjistä, City-Sámit-yhdistyksen Tapio Niittyvuopio.

Saamenpukuun pukeutunut Niittyvuopio on illan aikana päässyt vastailemaan monenlaisiin saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Toimittaja kuulee, kun ihmiset kyselevät häneltä muun muassa Suomessa puhutuista saamen kielistä, suopunginheitosta ja saamenpuvuista.

City-Sámiid Tapio Niittyvuopio Tuusula dáidagiid ijas 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Ja mielellään Tapio Niittyvuopio kysymyksiin vastaileekin.

– Tätä kutsutaan gáktiksi, hän kertoo.

– Mikä sen nimi oli? Gákti...en ole koskaan kuullutkaan, sanoo Sanna Kostamo.

– Gáktiksi. Tämä oma gáktini on isosiskoni Anja Marita Niittyvuopion tekemä. Kaikki muutkin käsityöt, joita täällä on näytillä, ovat siskoni tekemiä. Hän on oppinut käsityöt aikoinaan äidiltämme. Olen erittäin ylpeä siskostani, kertoo alunperin karigasniemeläinen Tapio Niittyvuopio.

Niittyvuopio: Meille järjestäjillekin tärkeä tapahtuma

Tapio Niittyvuopio sanoo, että 38 000 asukkaan Tuusulan kunnassa järjestettävä taiteiden yö on ollut hänelle itselleen ja City-Sámit-yhdistyksen jäsenille tärkeä tapahtuma.

– Olemme nähneet tämän illan aikana muita saamelaisia, jopa sellaisia, joita emme ole vuosikymmeniin nähneet. Aina kun me citysaamelaiset järjestämme tällaisia tapahtumia, niin se on sitten meillekin vähän sellainen kokoontumisajo, Niittyvuopio sanoo.

Tuusula dáidagiid idja 2016: Korpimäki-Kiprianoff-deaivvadeapmi
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Sanna Kostamo kysyykin Tapio Niittyvuopiolta, että puhuvatko ihmiset sitten keskenään saamen kieltä.

– Vehá sámegiela maid, vähän saamen kieltä myös. Haaste on siinä, että suomen kieltä tulee niin paljon, niin saamen kieltä ei välttämättä pääse harrastamaan. Mutta Helsingin City-Sámit ry on tehnyt on tehnyt loistavaa työtä. Meillä on esimerkiksi saamenkielinen kielipesä. Se on pitkän työn tulosta ja se auttaa myös saamelaisperheitä pitämään oman identiteettinsä. Tekisimme varmaan enemmänkin, mutta aina eivät sitten välttämättä aika ja resurssit riitä.

"Hienoa että pääsemme tulemaan tänne Suomen kulttuurin kehtoon"

Tuusulanjärvellä on tärkeä rooli Suomen taidehistoriassa, sillä alueella on aikoinaan sijainnut taiteilijayhteisö. Siihen kuuluivat muun muassa säveltäjä Jean Sibelius, kirjailija Juhani Aho, runoilija J. H. Erkko sekä taidemaalarit Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt.

Tuusula dáidagiid idja 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Sibeliuksen kuuluisa Ainola-koti sijaitsee lähellä Saamenmaa-tapahtumapaikkaa.

– Se on hienoa, että pääsemme tulemaan tänne Tuusulan Rantatielle, mikä on Suomen kulttuurin kehto. Halusimme tuoda tänne saamelaista kulttuuria ja minusta olemme onnistuneet aika hyvin tässä, Niittyvuopio sanoo.

Järjestäjät eivät tiedä tarkkaan kuinka paljon kävijöitä Saamenmaa-tapahtumassa oli, mutta esimerkiksi alkuillasta järjestetyllä Gufihtar- eli Maahinen-polulla oli ensimmäisellä kerroksella noin 40 osanottajaa.

Sápmi Tuusula dáidagiid ijas 2016
Mari Korpimäki / City-Sámit

Tavoitteena oli tuoda saamelaisuutta esille aivan tavallisille suomalaisille ja se tuntuu toteutuneen, kertoo Tapio Niittyvuopio.

– Olemme päässeet juttelemaan ihmisten kanssa monista asioista ja esimerkiksi heittelemään suopunkia. Porukkaa on käynyt paljon ja he ovat olleet tyytyväisiä, Niittyvuopio myhäilee.

Tuusula dáidagiid idja 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Kuuntele Kostamoiden ja Niittyvuopion haastattelut Yle Sápmin Kesäradiosta maanantaina klo 12.10 jälkeen ja uusintana tiistaina klo 14.30 jälkeen. Ohjelmalöytyy jälkeenpäin Yle Areenasta.Nettiradioonpääsee Yle Sápmin etusivulta.

Lue seuraavaksi