Asiantuntija tiukkana fyysisestä kurittamisesta: "Voi miettiä haluaako aikuinen, että omat lapset pelkäävät häntä"

Asiantuntijan mukaan lapsen fyysinen kurittaminen lisää aggressiivisuutta ja epäsosiaalista käyttäytymistä. Ei-toivottu käytös saattaa fyysisen kurittamisen jälkeen loppua hetkellisesti, mutta se ei asiantuntijan mukaan tarkoita sitä, että se olisi lapselle hyväksi.

Kotimaa
Nuori tyttö takaapäin kuvattuna.
John Birdsall / AOP

Mannerheimin Lastensuojeluliiton MML:n entinen pääsihteeri Mirjam Kalland kritisoi tiukasti lapsen fyysistä kurittamista.

Kallandin mukaan ”olen itse saanut kokea ja se ei ole minua haitannut” -perustelu ei tee lapsen fyysistä kurittamista hyväksyttäväksi.

– Pieni lapsi turvautuu vanhempaan, koska hänellä ei ole muita vaihtoehtoja. Jos isä tai äiti on se, joka aiheuttaa kivun, niin lapsi joutuu aika toivottomaan tilaan, koska ei tiedä, keneltä hakee turvaa tai lohdutusta, sanoo Kalland Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa.

Jos isä tai äiti on se, joka aiheuttaa kivun, niin lapsi joutuu aika toivottomaan tilaan.

Kalland sanoo, että lapsi ratkaisee turvattomuuden niin, että hän samaistuu vanhemman näkökulmaan ja omaksuu vanhemman tarkastelutavan. Tämä vahvistaa fyysisen kurittamisen jatkumista yli sukupolven.

– Eli lapsi hyväksyy sen, että hän on ansainnut tämän kohtelun ja se oli oikein minulle ja saattaa kantaa tätä ajatusta läpi elämän.

Lapsena sisäistetty ajattelutapa on kuitenkin mahdollista muuttaa aikuisena.

– Aikuisuudessa on tietysti mahdollisuus muistella itsessään sitä pientä lasta, joka pelästyi ja jota joku toinen satutti. Sitä voi miettiä, että haluaako aikuinen, että hänen omat lapsensa pelkäävät häntä.

Fyysinen kurittaminen lisää aggressiivisuutta

Kallandin mukaan pieni lapsi ei ymmärrä käyttäytymisensä seuraamuksia.

– Tutkimusten mukaan aivot ymmärtävät lopullisesti syy-seuraussuhteita vasta 25-vuotiaana.

Mirjam Kalland
MLL:n entisen pääsihteeri Mirjam Kallandin mukaan se, että lapsen ei-toivottu toiminta loppuu fyysiseen kurittamiseen, ei tarkoita sitä, että se on ollut hyväksi tälle lapselle.Yle

Kalland neuvoo, että pieneltä lapselta voi kieltää ei-toivotun käytöksen ja sen sijaan osoittaa, mitä hän voi tehdä.

Hänen mukaansa fyysistä kurittamista ei oikeuta se, että sen myötä lapsi lopettaa hetkellisesti ei-toivotun käyttäytymisen.

– Se, että ei-toivottu toiminta loppuu siihen, ei tarkoita sitä, että se (kurittaminen) on ollut hyväksi tälle lapselle.

Kalland viittaa tänä vuonna julkaistuun laajan tutkimukseen, jossa vertailtiin fyysisesti kuritettuja lapsia niihin, joita ei oltu kuritettu.

Fyysinen kurittaminen lisää aggressiivisuutta ja epäsosiaalista käyttäytymistä. Se lisää myös mielenterveysongelmia ja lisää ei-toivottua käyttäytymistä.

Yle Uutisten teettämän tuoreen kyselyn mukaan lapsen fyysisen ojentamisen hyväksyy satunnaisena keinona 23 prosenttia ja kasvatuksen osana viisi prosenttia vastanneista.