Kuituhampusta unelmoidaan ekologista vaihtoehtoa puuvillalle – mutta ensin pitää keksiä, miten se niitetään jouhevasti

Juankoskella kukoistaa hamppupelto, josta saadaan tänä syksynä ensimmäinen sato Itä-Suomen yliopiston kuituhamppuhankkeen työstettäväksi. Kuituhampusta voi jalostaa esimerkiksi kangasta ja muovia korvaavia komposiittirakenteita. Viljelyä ja jalostusta hidastaa kuituhampun yhdistäminen virheellisesti huumausaineisiin.

Kotimaa
Maanviljelijä Henrik Kähönen kuituhamppupellon keskellä.
Sakari Partanen / Yle

Luomuviljelijä Henrik Kähösen pellolla huojuu kolmimetristä hamppua. Hän kylvi kuituhamppua vajaan hehtaarin verran toukokuun lopussa.

– Ohi ajavat autot hiljentävät. Moni on kysynyt, että mitä tuo on, kertoo hamppupellon isäntä.

Kähösen pellolla korjataan syksyllä Itä-Suomen yliopiston ja Juankosken kaupungin yhteisen kuituhamppuhankkeen ensimmäinen sato. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten vanhaa kuitukasvia voidaan hyödyntää maaseutuyritystoiminnassa.

Kuituhamppu ei päihdytä

Runsaan puolen miljoonan euron hankkeen tarkoituksena on kehittää kuituhampun viljelytekniikkaa, koota yhteen kuituhampusta kiinnostuneita yrityksiä ja tutkia, kuinka kasvia voidaan jalostaa tuotteiksi mahdollisimman monipuolisesti.

Hamppu on jo todettu monipuoliseksi ja hyödylliseksi kasviksi. Suurin ongelma on kasvin maine ja heikko tunnettuus. Tuottajat, jalostajat ja kuluttajat eivät kohtaa.

– Hampun käyttö kiinnostaa komposiittivalmistajia, mutta kuituhamppua ei ole saatavilla helposti. Viljelijät eivät lähde viljelemään hamppua ennen kuin sille on tiedossa jokin käyttökohde, sanoo tutkijatohtori Laura Tomppo Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitokselta.

Viljelyä ja jalostusta hidastaa kuituhampun yhdistäminen virheellisesti huumausaineisiin. Kuituhampun THC-arvo eli huumaava arvo niin alhainen, ettei se päihdytä.

– Kuituhamppu on eri lajike. Siitä ei päihdy, sanoo Tomppo.

Terttu Turpeinen ja Liisa Jokela hamppupellon edessä.
Projektipäällikkö Terttu Turpeinen ja Juankosken elinkeinoasiamies Liisa Jokela hamppupellolla. "Toivon, että minulla on ensi kesänä omasta hampusta tehty neule päällä", kertoo Turpeinen.Sakari Partanen / Yle

Hampusta voi tehdä vaatteita ja seteleitä

Hamppukuitu on kevyttä ja lujaa. Siitä toivotaan ekologisempaa vaihtoehtoa puuvillalle, jonka viljelyyn tarvitaan paljon vettä ja tuholaisten torjunta-aineita. Hamppua voidaan verrata myös pellavakuituun.

Hamppu paranee käytössä, kun kuitu pehmenee

Terttu Turpeinen

Projektipäällikkö Terttu Turpeinen kertoo, että nykyisillä menetelmillä hamppukankaaseen voidaan jalostamalla saada puuvillan tuntua.

– Hamppu paranee käytössä, kun kuitu pehmenee.

Hampusta voi tehdä myös paperia.

– Esimerkiksi Raamatun lehdet, setelipaperit. Hamppu soveltuu tällaisiin, missä tarvitaan ohut mutta luja rakenne, sanoo Juankosken elinkeinoasiamies Liisa Jokela.

Laboratoriossa kuituhampusta halutaan saada irti pienimmätkin ainesosat. Hampun päistäreestä, eli puumaisesta varresta, pyritään kuivatislauksen avulla puristamaan hiiltä, tisleitä ja kaasuja. Tähän asti päistäreestä on tehty lähinnä eläinten kuiviketta.

– Ajatuksena on testata hiiltä suodatinmateriaalina ja maanparannusaineena. Parhaillaan selvitetään, millaisia nesteitä ja kemikaaleja tisleistä löytyy, kertoo tutkijatohtori Laura Tomppo.

Maanviljelijä Henrik Kähönen katsoo kuituhamppupeltoa.
Hamppu voi kasvaa jopa nelimetriseksi. Kähösen sato korjataan syys-lokakuussa.Sakari Partanen / Yle

Niittokone puuttuu

Viljelijä Henrik Kähösen kuituhamppupelto on pian valmis niitettäväksi. Hankkessa on käynnissä konkreettinen kehitystyö, sillä niittokonetta ei ole vielä olemassakaan. Kuituhamppu on niin paksua ja lujaa, ettei sitä voi korjata tavanomaisella niittokoneella.

Suunnitelmissa on muokata vanhaa sorminiittokonetta siten, että sen terät pystyvät korteen eikä massa takerru koneistoon.

– Yhdessä hankkeen kanssa luodaan. Testataan, miten hamppu katkeaa nätisti ja kaatuu oikeaan kohtaan, kertoo viljelijä Henrik syksyn suunnitelmista.

Lisätty linkit jutun loppuun 15.8. klo 20:40