Umpeen kasvaneet kosteikot ovat yksi syy vesilintukantojen romahdukseen

Vesilinnut kärsivät kosteikkoalueiden rehevöitymisistä ja umpeenkasvusta. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan useimpien vesilintujen pesimäkannat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana taantuneet koko Suomessa. Rehevillä vesialueilla vesilintukannat ovat lähes puoliintuneet. Karujen vesistöalueiden kannat ovat kuitenkin säilyneet vakaampina.

Kotimaa
Sorsat ruokailevat Rovaniemen Harjulammella.
Sorsat ruokailevat Rovaniemen Harjulammella.Raimo Torikka / Yle

Monien odottama vesilintujen metsästys alkaa pian. Jahdin alkua rasittaa hieman se, että Luonnonvarakeskuksen mukaan useimpien vesilintujen pesimäkannat ovat taantuneet jopa puoleen viimeisten vuosikymmenten aikana.

Riistasorsista vain sinisorsan kanta on ollut lievästi nousujohteinen, mutta senkin määrät ovat taantuneet toissavuodesta. Rovaniemellä tilanne on hieman parempi kuin yleisesti Suomessa ja Lapissa.

- Ehkä Rovaniemi on sillä tavalla poikkeuksellinen alue muuhun suomeen verrattuna. Täällä vesilintukannat ei ole sillä tavalla romahtanut kuin ne on tuolla esimerkiksi Keski-Suomessa ja ja Etelä-Suomen sisämaassa.

– Tilanne Rovaniemellä on varmasti aika lailla normaali. Ne ei kovin paljon täällä tunnu vaihtelevan, vesilintukannat. Esimerkiksi tässä on tehty laskelmia ihan 60-luvulla ja ne on hämmästyttävän samanlaiset vesilintukannat kuin ne olivat silloin 50 vuotta sitten, kertoo Rovaniemellä vesilintulaskentoja tekevä lintuharrastaja Jukka Simula.

Lintukosteikot umpeutuvat

Sinisorsien, tavien ja haapanoiden määrät ovat tippuneet myös parin viime vuoden aikana. Telkkä on pärjännyt paremmin. Sorsien taantuman syyksi arvellaan kosteikkojen rehevöitymistä ja umpeenkasvua.

Syynä ovat maatalouden ja metsäojitusten ravinnepäästöt, jotka aiheuttavat vesistöjen liikarehevöitymistä. Rehevöitymisen seurauksena rantaniityt ja luhdat kasvavat umpeen, mikä vähentää vesilintujen ravintoa.

Rehevöityminen aiheuttaa lisäksi veden samentumista ja särkikalakantojen lisääntymistä. Lisääntyneen ravintokilpailun häviäjinä ovat vesilinnut.

– Täällä Rovaniemellä nämä lintualueet ovat yhteydessä Kemijokeen ja veden korkeus vaihtelee eikä siksi pääse kasvamaan umpeen, selittää Jukka Simula sitä, miksi Rovaniemellä vesilintukannat eivät ole romahtaneet.

Myös Lapin lintuparatiisit tuhoutuvat

Esimerkkinä on Rovaniemen Kivitaipaleen Kivijärvi, joka on ollut yksi Lapin parhaista vesilintukosteikoista. Ikänsä vesilintuja järvellä pyytänyt Terho Gullstén muistelee vuosikymmenten takaisia kulta-aikoja.

- Tämähän oli mahtava vesilintualue. Niitä oli... saa sanoa, että tuhannen lintua ainakin lähti tästä. Satoja lähti silloin eka laukauksien aikana, mutta koko ajan tänne oli jäänyt niitä yksinäisiä vesilintuja jotka sitten ammuttiin, kertoo Terho Gullstén.

Nyt Kivijärvi on kasvanut suurelta osin umpeen ja levälautat lilluvat ja pilaavat järven.

– Koko ajan huononee. Tämä umpeutuu ja tämä pitäisi käydä remontti tässä ja iso remontti pitäisi ollakin. Tämä karkaa meidän käsistä, pahoittelee Terho Gullstén tilannetta.

Kivijärven lisäksi toinen ltunnettu intuparatiisi on ollut Portimojärvi Ylitorniolla.

– Se on ollut aivan loistava lintujärvi, mutta siellä on kyllä todella rajusti vesilintukannat vähentyneet. Siellä on tehty 70-luvulla tarkkoja laskentoja ja nyt siellä ei ole enää kuin kymmenessosa siitä lintumäärästä, harmittelee lintuharrastaja Jukka Simula.