yle.fi-etusivu

Tutkijat kehittivät tekoälyn selvittämään, ketä ajattelet

Kone tunnisti koehenkilöiden aivotoiminnan muutosten perusteella, minkänäköistä ihmistä nämä ajattelivat. Kovin tarkkoja kuvat eivät kuitenkaan olleet, toteavat keksinnöstä uutisoineet yhdysvaltalaislehdet.

Ulkomaat
CT-kuva päästä, jossa näkyy kallon luita ja mm. aivot.
Ludovic Di Orio

Yhdysvaltalaistutkijat ovat kehittäneet tekoälyohjelman, joka pystyy ihmisen aivotoiminnan perusteella laatimaan kuvan ihmisestä, jota tämä katsoo tai muistelee, kertovat muun muassa nettilehdet The Washington Post (siirryt toiseen palveluun), Vox (siirryt toiseen palveluun) ja Futurism (siirryt toiseen palveluun).

Tekoälyohjelma ei tuottanut aivan täsmällisiä kuvia, mutta ajatustenluvun tarkkuutta olisi mahdollista lisätä laajentamalla testejä, arvioivat Oregonin yliopiston tutkijat Bruce Kuhl ja Hongmi Lee.

Kone piirsi koehenkilön näkemät kasvot

Tutkimuksessa tekoälyohjelma pyrki selvittämään, minkänäköisiä kasvoja koehenkilöt näkivät tai muistelivat.

Tutkimukseen osallistui 23 koehenkilöä, joille näytettiin tuhannen satunnaisesti valitun ihmisen kasvoista otettuja värikuvia.

Koehenkilöt oli samalla kytketty aivojen toimintaa mittaavaan magneettikuvauslaitteeseen. Laitteeseen kytkettiin myös tekoälyohjelma.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkijat tarkkailivat sitä, millaista aivojen toimintaa koehenkilöillä ilmeni, kun he näkivät tietynlaisia kasvonpiirteitä. Tekoälyohjelma opastettiin liittämään tietynlainen toiminta näihin kasvonpiirteisiin.

Toisessa vaiheessa koehenkilölle näytettiin jälleen kasvokuvia samalla, kun hänen aivojensa toimintaa mitattiin. Tekoälyohjelma pyrki nyt aivojen toiminnasta saamiensa tietojen perusteella luomaan alkuperäisen kaltaisen kuvan.

Ei ihan mallin näköisiä

Kuvat eivät aivan vastanneet alkuperäistä (siirryt toiseen palveluun), vaan tuloksena oli ääriviivoiltaan sumeita kuvia, joista mallia voi olla vaikea tunnistaa. Tutkijoiden mukaan kuvat sisälsivät kuitenkin tärkeää tietoa.

Tietokoneen luomia kuvia näytettiin joukolle muita ihmisiä, ja näiltä kysyttiin yksinkertaisia kysymyksiä kuten: Onko hän nainen vai mies? Onko hän tumma- vai vaaleaihoinen? Onko hän iloinen vai surullinen?

Oikeita vastauksia oli enemmän kuin pelkän sattuman perusteella voisi olettaa.

Tutkijat tekivät myös toisen kokeen, jossa tekoälyohjelma laati kuvan pelkän muiston perusteella.

Tässä kokeessa koehenkilön aivotoimintaa mitattiin, kun hän muisteli aiemmin näkemäänsä kasvokuvaa. Tietokone yritti laatia jälleen vastaavanlaisen kuvan.

Tulokset olivat huonompia kuin ensimmäisessä kokeessa. Kuvat vastasivat alkuperäisiä vain hieman paremmin kuin minkä sattuma selittäisi.

Tarkkuutta voisi parantaa, tarkoitus toinen

Kuhl sanoo nettisivusto Voxille, että kuvista voisi tulla tunnistettavampia, jos testi olisi pidempi ja kuvia olisi enemmän. Silloin tekoälyohjelma oppisi paremmin liittämään tietyn aivotoiminnan tietynlaisiin kasvonpiirteisiin.

Kuhlin ja Leen tavoitteena ei ollut kuitenkaan ajatustenluku, vaan aivojen toiminnan ymmärtäminen. Aivojen ja muistamisen välisen suhteen syvempi tuntemus voi auttaa muun muassa muistisairauksien tutkimuksessa.

Tutkimus julkaistiin The Journal of Neuroscience (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.