Elokuu ruuhkautti Helsingin synnytyssalit: "Ei pitäisi tulla näin kiire"

Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa Kätilöopistolla on nyt ruuhkaviikot, sillä vauvoja syntyy eniten heinäkuusta syyskuuhun. Helsinkiläissynnyttäjiä on jouduttu ohjaamaan ruuhkan takia Hyvinkäälle ja Lohjalle saakka. Naistenklinikan remontti valmistuu vuodenvaihteessa, mikä helpottaa tilannetta.

naiset
Reija Kemppainen ja Antti Karhunen juhlivat esikoispoikansa syntymää lasillisella Kätilöopiston tarjoamaa omenamehua. Kolme tuntia vanha poika pääsi kenguruhoitoon äitinsä rinnoille ja vatsalle.
Reija Kemppainen ja Antti Karhunen juhlivat esikoispoikansa syntymää lasillisella Kätilöopiston tarjoamaa omenamehua. He pääsivät ruuhkasta huolimatta Kätilöopistolle synnyttämään.Yle

Pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa Kätilöopistolla, Naistenklinikalla ja Jorvissa on nyt ruuhkaa, koska heinäkuusta syyskuuhun syntyy paljon lapsia.

Viime vuonna koko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin alueen sairaaloissa syntyi elokuussa 1 581 lasta, mikä on 260 lasta enemmän kuin hiljaisimpana kuukautena helmikuussa. (Vuosi sitten helmikuussa lapsia syntyi 1 321.)

Sama ruuhka näkyy nytkin. Esimerkiksi Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa Helsingin Kätilöopistolla syntyi viime kuussa 682 vauvaa ja kesäkuussakin 628. Tämän vuoden hiljaisin kuukausi Kätilöopistolla oli tähän mennessä viime helmikuussa: 573 syntynyttä vauvaa.

Helsinkiin tuli juhannuksesta lähtien synnyttäjiä myös Porvoon sairaalan alueelta, sillä sen synnytysosasto oli suljettuna viisi viikkoa. Ensi vuonna kaikki uudet porvoolaiset syntyvät muissa HUS-sairaaloissa, koska Porvoon synnytysosasto suljetaan.

20 synnytystä vuorokaudessa

– Tällä viikolla meidän osastolla on ollut 20 synnytystä päivässä. Se on suuri luku tähänkin sairaalaan, kätilö Päivi Näätsaari Kätilöopistolta kertoo.

Kätilöopistolla syntyy vuosittain noin 7 500 lasta.

Hänen kollegansa Essi Kinnunen kertoo, että ruuhkan takia HYKSin kolmesta synnytyssairaalasta (eli Kätilöopistolta, Naistenklinikalta ja Jorvista) onkin jouduttu ohjaamaan synnyttäjiä muualle HUS-alueelle eli Hyvinkäälle, Lohjalle ja Porvooseen.

– Esimerkiksi viime viikolla on ollut kolmena päivänä semmoinen tilanne tässä talossa, että tänne ei ole pystytty ottamaan tiettyyn tuntimäärään asiakkaita, silloin heitä on ohjattu muihin Husin sairaaloihin.

Vauva
Kolmen tunnin ikäinen poikavauva kenguruhoidossa äitinsä rinnoilla ja vatsalla.Yle

Pääkaupungissakin voi joutua tunnin ajomatkan päähän

Kaikki pääkaupunkilaiset eivät olleet mielissään, kun ovat joutuneet tunnin matkan päähän.

– Useimmat ovat olleet harmissaan, kun eivät ole päässeet Kättärille, mutta tässä on kyse turvallisuudesta. Synnyttäjä ohjataan sinne, missä on tilaa ja käsipareja auttaa äitiä ja vastasyntynyttä, kätilö Essi Kinnunen vakuuttaa.

Yle Uutiset tietää myös tapauksesta, jossa helsinkiläisnaista neuvottiin odottelemaan ruuhkan takia kotona niin pitkään, että hän ehti Jorviin Espooseen vasta 18 minuuttia ennen vauvan syntymistä. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin.

HYKSin naistentaudit ja synnytykset -osaston ylilääkäri Mika Nuuttila ymmärtää perhettä.

– Ei pitäisi tulla näin kiire. Onneksi tämä ei ole tavallista. Meidän ammattitaitoamme on myös potilasohjaus, Nuuttila sanoo.

Nuuttilan mukaan synnyttäjiä on jouduttu ohjaamaan muihin sairaaloihin joskus muulloinkin, varsinkin kun Naistenklinikalla on ollut remontti jo yli 3 vuotta.

Kättärillä synnyttäneet: Emme olleet heitteillä

Kätilöopistolla juuri esikoislapsensa saaneiden helsinkiläisvanhempien synnytykseen ruuhka ei vaikuttanut.

– Pääsimme kyllä heti sisään, nyt oli kai vähän hiljaisempi yö. Eikä ollut mitenkään sellainen olo, että olisimme heitteillä, Helsingin Viikinmäestä maanantain vastaisena yönä synnyttämään saapunut Reija Kemppainen kertoi.

Hänen ja Antti Karhusen poika pääsi aamulla pian synnytyksen jälkeen hänen rinnoilleen ja vatsalleen kenguruhoitoon (siirryt toiseen palveluun).

Viime lauantaina esikoistyttären saaneet munkkivuorelaiset Aino Raunio ja Mikko Aarnio pääsivät jo maanantaina kotiin. He huomasivat ruuhkan vain kätilöiden puheesta ja siitä, että kätilöt ja lääkärit kiirehtivät synnytyssalien välillä.

– Paljon synnytysosastolla kuuli, että on hirveä ruuhka ja kiire, mutta oltiin onnekkaita, että mahduttin vielä perjantai-iltana tänne, Mikko Aarnio sanoo ja suukottelee hellästi tyttärensä tuuheita hiuksia.

Aarnio ja Raunio kehuvat myös Kätilöopiston Perhepesää: tuore pikkuperhe sai opetella yhdessäoloa ja hoivaa rauhassa hotellimaisissa oloissa, mutta hoitajat olivat kuitenkin apuna ja tavattavissa lähellä. Kätilöiden kiire ei tuntunut tässäkään.

Naistenklinikan remontti valmistuu vuodenvaihteessa

Naistenklinikan remontti L-siivessä valmistuu ensi joulukuussa. Ylilääkäri Mika Nuutila toivoo, että toiminta pyörii uudistetuissa tiloissa täydellä teholla ensi maaliskuussa.

Naistenklinikalle on remontoitu kokonaan uudet synnytyssalit, ja vastasyntyneiden teho-osasto saa oman kerroksensa.

– Lisäksi saamme keisarinleikkaussalit synnytyssalien sisälle. Tätä suositellaan kansainvälisestikin, Nuuttila iloitsee.

Naistenklinikan remontin valmistuttua sekä Naistenklinikalla että Kätilöopistolla arvellaan syntyvän vuodessa 5 500 lasta kummassakin ja Jorvissa reilu 3 000.