1. yle.fi
  2. Uutiset

Citysaamelaislapsen isoisä: Tytöstä pitää tehdä pohjoisen ihminen

Saamelaisuutta suomalaisille esitellyt tapahtuma Tuusulan taiteiden yössä toimi myös saamelaisten tapaamispaikkana. Yksi osanottajista oli kolttasaamelainen Kiprianoffin perhe, joka oli mukana kolmessa polvessa. Rovaniemeläinen Simo Kiprianoff kertoo, että hänelle on tärkeää, että Etelä-Suomessa varttuvasta tytöntytöstä kasvaa pohjoisen ihminen.

Sápmi
Simo ja Sophia Kiprianoff Tuusula dáidagiid ijas 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle
Tuusula dáidagiid idja 2016

Tuusulan taiteiden yön Saamenmaa-tapahtuma oli tapaamispaikka myös paikallisille saamelaisille, vaikka illan päätavoitteena olikin tuoda esille saamelaiskulttuuria tavallisille suomalaisille.

Yksi saamelaisista osallistujista oli kolttasaamelainen Kiprianoffin perhe, joka oli kolmessa polvessa perjantai-iltana Tuusulanjärven rannalla järjestetyssä tapahtumassa.

Isoisä Simo Kiprianoff on kotoisin Nellimistä Itä-Inarista, mutta on asunut Rovaniemellä jo vuodesta 1966 lähtien. Hänen tyttärensä Maarit ja tytöntyttönsä Sophia asuvat Etelä-Suomessa.

Tuusula dáidagiid idja 2016: Korpimäki-Kiprianoff-deaivvadeapmi
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Saamenmaa-tapahtuman pihaan pystytetyssä laavussa Kiprianoffit nauttivat tulenloimusta ja makkaranpaistosta yhdessä kolttasaamelaisten Gauriloff–Korpimäkien kanssa.

"Sehän on paras tapa ihmisen kasvaa, luonnossa"

Kiprianoffien silmäterä Sophia on yksi Helsingin saamenkielisen kielipesän lapsista.

Hän se olikin tuonut Simo Kiprianoffin Tuusulan taiteiden yöhön.

– Tulimme Hämeenlinnasta saakka tänne, kun Sophia-tyttö tuotiin kotiin Rovaniemeltä. Tytöstä pitää tehdä pohjoisen ihminen, panna tulet tekemään ja saunat lämmittämään. Se on niin kuin tavoite. Mustikassa kävimme ennen kuin lähdimme tänne, Kiprianoff kertoo.

Luonto on tärkeä asia Kiprianoffille ja sen arvon hän haluaa siirtää lapsenlapselleen.

– Tulee pohjoisen tyttö, kyllä minä pidän huolen siitä. Sehän on paras tapa ihmisen kasvaa, luonnossa, Kiprianoff sanoo.

"Lapset ovat laulaneet ja heittäneet suopunkia"

Saamenmaa-tapahtumasta mieleen oli jäänyt etenkin Gufihtar- eli Maahispolku.

– Olemme kävelleet lasten mukana tuolla, kun ne ovat laulaneet ja heittäneet suopunkia. Pikkufilmejä tuossa on ollut näytillä ja jopa on löytynyt vanhoja tuttujakin.

Sápmi Tuusula dáidagiid ijas 2016
Mari Korpimäki / City-Sámit

Isoisä on silminnähden ylpeä pienestä tytöntytöstään, joka oppii saamen kieltä kielipesässä muun muassa laulun ja leikin kautta.

– Sophia on hyvä laulamaan, keltä lie perinyt taidon. Sophia on laulanut kahtena iltana portailla saameksi niin, että koko kylä kuulee!, Simo Kiprianoff kertoo.

"Poikasena ollut paljonkin laavussa"

Saamenmaa-tapahtuman laavu oli mieluisa paikka monille tapahtumassa vierailleelle saamelaiselle.

Tuusula dáidagiid idja 2016
Pirita Näkkäläjärvi / Yle

Simo Kiprianoffille laavustelu ja laavussa asuminen on tuttu asia lapsuudesta ja nuoruudesta.

– Poikasena olen ollut laavussa paljonkin. Koko kesät Inarilla kalastimme turvelaavussa. Tämä oli nyt pitkästä aikaa tällainen pressulaavu. Avotulihan on aina hyvä, leppoisa, Kiprianoff virkkoo.

Kiprianoffin haastattelu kuuluu uusintana tiistain Kesäradiossa klo 14.03 jälkeen. Yle Sámi Radiota voi kuunnella nettiradiosta sivulta yle.fi/sapmi (siirryt toiseen palveluun).Ohjelma löytyy jo Yle Areenasta.

Lue seuraavaksi