Huippu-urheilun asiantuntijan vinkit urheilumenestykseen: lisää höntsäilyä, oma laji päätettävä viimeistään 15-vuotiaana

Vapaa pelailu eli höntsäily ja pihapelit ovat meillä aliarvostettuja, sanoo kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kalaja. Maailman menestyneimpien urheilijoiden taustalta sitä kuitenkin löytyy. Jos huipulle mielii, lajiharrastus pitäisi päättää viimeistään 15 vuoden iässä.

Kotimaa
Nyrkkeilijä Mira Potkonen
Mira Potkonen (vas) aloitti kilpanyrkkeilyn 28-vuotiaanaValdrin Xhemaj / EPA

Riosta ei vielä mitalin mitalia, miten suomalaiset urheilijat pärjäävät tällä hetkellä?

– Notkahdusta on ollut, mutta olen optimistinen sen suhteen, että on tehty oikeita toimenpiteitä. Huippu-urheilun muutosprosessi ottaa aikaa, muutaman vuoden kuluttua syntyy tulosta.

Mikä avuksi pitkällä tähtäimellä?

– Vapaan pelailun, höntsäilyn merkitys. Lähiliikuntapaikkoihin pitäisi panostaa voimakkaasti. Meillä ei okein ole sellaisia urheilukenttiä, mihin voi mennä höntsäilemään. Eräs menestynyt pesäpalloilija kertoi kerran, että merkittävin lahjakkuustekijä on se, että vanhemmat ovat opettajia. Miksikö? Siksi, että heillä on liikuntasalin avaimet. Se ratkaisee, että pääsee harjoittelemaan.

– Koululiikunta on tärkeä palikka. Vaikka liikuntatunteja tuli lisää, niitä on edelleen törkeän vähän. Esimerkiksi Tanskassa koulun velvollisuus on liikuttaa jokaista koululaista 45 minuuttia joka ainoa päivä. Meillä on vuosiasteesta riippuen 2–3 tuntia viikossa liikuntaa. Tanskassa koululiikunta antaa huomattavasti paremmat eväät urheilumenestykseen.

*Nyrkkeilijä Mira Potkonen aloitti kilpaurheilun vasta 28-vuotiaana. Voiko lajissa kuin lajissa menestyä vaikka urheilun aloittaisi myöhempään? *

– Muutama poikkeuslaji edellyttää, että nuorena pitää aloittaa.Esimerkiksi seiväshypyn tekniikan voi varmasti oppia aikuisiälläkin, mutta se juoksunopeuden voima, mitä laji vaatii voi olla hankala saavuttaa. On havaittu, että jopa 100-vuotias voi oppia uusia liikuntataitoja, mutta fyysiset rajoitteet tulevat vastaan. Naisten telinevoimistelussa taas ei sinne eritasonojapuille enää mahdu harjoittelemaan, kun pituutta tulee lisää. Naisuimareilla, kun ruumiinrakenne muuttuu naisellisemmaksi, niin biomekaniikan kannalta uimisesta tulee haasteellisempaa.

Missä iässä vanhempien kannattaisi alkaa kuskata taaperonsa liikunnallisiin harrastuksiin?

– Alle kouluikäisenä lapsi pitäisi saada liikkumaan niin että perusliikuntataidot, kuten juokseminen, heittely, hyppääminen ja kiipeily saadaan hyvälle tasolle. Näin keho valmistetaan vastaanottamaan myöhemmin ne harjoitukset, mitä huippu-urheilu vaatii.

Entä milloin lajin harrastaminen kannattaisi aloittaa, jos mielii maailman huipulle?

– Tutkimusten valossa näyttäisi siltä, että hyvin varhain. Esimerkiksi Saksassa menestyneimmät urheilijat päättävät omasta lajistaan vajaan 15 vuoden iässä. Puhutaan varhaisesta kiinnittymisestä. Eli aloitetaan hyvin pienenä siitä mistä tykätään, mutta tehdään siinä rinnalla muunlaista liikuntaa ja sitten peruskoulun päätösvaiheessa valitaan laji.

Mitä muuta menestykseen tarvitaan?

– Monipuolista liikuntaa. Kun maailman parhaita urheilijoita on perattu tieteen keinoin, taustalla on usein paljon ei-organisoitua liikuntaa. Pihapelejä jne. Saksalaiset huippujalkapalloilijat esimerkiksi erottuvat muista siinä, että heillä on toinen laji rinnalla. Meillä Suomessa ehkä on monipuolisen tekemisen puutetta.

– On havaittu, että jos keskittyy vain yhteen lajiin niin voi palaa loppuun. Ja kun tullaan aikuisiän kynnykselle, ei olekaan enää motivaatiota harjoitella.

Kamppailulajeissa menestyminen vaatii hyvän harjoitusvastuksen, mikä merkitys harjoitteluympäristöllä on?

– Hiljattain todella kovan luokan tutkijat julkaisi artikkelin, jossa todettiin, että yksi tekijä mikä nousee ylitse muiden, on ympäristö missä harjoitellaan. Amerikkalaistutkimuksessa paljastui, että kaikista suurin tekijä menestyksen taustalla oli loppujen lopuksi sali, missä (telinevoimistelu)joukkue harjoitteli. Puhutaan "Talent hot bedistä" eli paikasta mistä nousee maailman huippuja. On vain joitakin saleja, joissa näyttää kasvavan voittajia. Siellä tekijöitä on monia, yhteishenki, valmennus jne.

Onko Suomessa tällaisia paikkoja?

– No esimerkiksi painipaikkoja Pohjanmaalla. Ja uimareita tulee hyviä.

Mitaliveikkauksesi Riossa?

– Neljä. Näyttäisi, että nyrkkeilystä mitali tulee. Painissa Petra Olli, ja Suvi Mikkonen Taekwondossa ovat todella hyvässä iskussa. On realistista odottaa menestystä. Keihästä tietysti odotan vesi kielellä.