Talousviisaiden analyysi: Kuusi avainta Suomen talouslukkoon

Asiantuntijat pelkäävät Suomen talouden elpymisen tyssäävän Euroopan uuteen epävarmuuteen. Kotimainenkin kysyntä uhkaa nyt uhkaa hyytyä mataliin palkankorotuksiin. Ylen kyselyssä ekonomistit kiittelevätkin budjettiin suunniteltuja veronalennuksia. Valtion velkaa ei pahemmin surra.

talous
Metallipaja
Jyrki Lyytikkä / Yle

1. Vienti viriää, mutta raskas kalusto saatava liikkeelle

Kontteja satamassa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Hauras, haastava, kahtiajakoinen. Näin kuvailevat ekonomistit Suomen talouden nykytilaa. Talous on jo pitkään ollut kotimaisen kysynnän varassa, mutta kuinka kauan kotimaiset paukut riittävät, kun kilpailukykysopimus hyydyttää palkkojen nousua, miettii Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.

Kestävä talouskasvu vaatisi viennin heräämistä, mutta kevään jälkeen todellisuus on ollut pettymys. Viennistä ei saada vetoapua, varsinkaan kun Britannian EU-eroäänestys luo epävarmuutta Eurooppaan. Se lykkää raskaampia investointeja, joista juuri Suomi elää. Etlassa arvioidaan viennin olevan ensi vuonna plussan puolella.

Esimerkiksi ohjelmistojen ja muiden palveluiden viennin kasvu paikkaa tavaraviennin jättämää aukkoa. Täytyy huomata sekin, että Suomi on jo melkein saavuttanut euroalueen puolentoista prosentin kasvuvauhdin, muistuttaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen Eero Lehto.

2. Velka ei olekaan ongelma, vaan ratkaisu?

Valtioneuvoston linna
Yle

Ensi vuoden budjettiluonnoksessa asiantuntijoita on yllättänyt, että jopa valtiovarainministeriö ehdottaa veronkevennyksien rahoittamista velalla. Valtion velkaantuminen ei tunnu ekonomisteja suuremmin huolestuttavan.

Jos työmarkkinamuutoksilla saadaan aikaan aitoa työllistymistä, velkasuhde paranee, kun valtion tulot kasvavat, sanoo Aktian Heidi Schauman.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo saa Palkansaajien tutkimuslaitokselta kiitosta, että on “päässyt eroon ultrakameralistisesta retoriikasta”, jonka mukaan valtion talous on tasapainotettava pikimmiten.

Pellervon taloustutkimuksen Signe Jauhiaisenkin mielestä veronkevennykset ovat kannatettavia kiky-sopimuksen parina, koska ne lisäävät ostovoimaa ja työnteon kannustimia.

3. Kiina ei romahtanut, mutta suhdanne kypsyy jo

Pörssikursseja.
Kimimasa Mayama / AOP

Maailmantalouden noususuhdanne alkaa kypsyä ja kasvuvauhti on hidastumassa, mutta onneksi sentään hallitusti. Pelättyä Kiinan talouden romahdusta ei tullut, huokaisee Suomen Yrittäjien Petri Malinen.

Suomen pitääkin varautua jo uuteen maailmantalouden laskukauteen. Vähäiset elvytysmahdollisuudet on säästeltävä pahan päivän varalle, eikä kotimaisessa kysynnän tukemisessa kannata vielä laittaa kaikkea peliin. Handelsbankenin Tiina Heleniuksen mielestä nyt kaavailtu tuloverotuksen keventäminen on kuitenkin sopivasti mitoitettu.

4. Venäjä heräilee

Basilikan sipulit Kremlissä.
Giovanni Simeone / SIME

Vienti Venäjälle ei enää romahda, mutta suurempaa nousuakaan ei voi juuri odottaa. Venäjän talouden sukellus on päättynyt, mutta se ei pääse finanssikriisiä edeltävään tahtiin, arvioidaan Handelsbankenissa.

Myös Aktiassa luonnehditaan, että Venäjän heikko kehitys on selkeästi parantunut. Nato-maiden ja Venäjän välien kärjistyminen on melkonen uhka Suomelle, luonnehtii Palkansaajien Lehto.

5. Työllisyys kohti valoa

Kallionporaaja työssään.
Henrietta Hassinen / Yle

Kaikesta ankeudesta huolimatta Suomen työllisyyskehitys on taittunut parempaan suuntaan, mutta mitään ihmeparantumista ei ole luvassa. Vielä vuodenkin kuluttua työttömyys liikkuu lähellä yhdeksää prosenttia. Valoisin näkemys on 8,5 prosenttia jo keväällä.

Nordea sanoo jo, että hallituksen työllisyystavoite ei toteudu. Asuntokaupan yhteydessä perittävä varainsiirtovero ristitään “muuttoveroksi”, joka rajoittaa ihmisten liikkumista työn perässä.

6. Joustoa työmarkinoille

Työ- ja elinkeinotoimiston ovi.
Ismo Pekkarinen / AOP

Ekonomistit etsivät lääkkeet Suomen talousvaivoihin työmarkkinoilta. Tarvitaan joustavuutta ja sopimista paikallisesti lähempänä yrityksiä. Suomen Yrittäjien mukaan Suomi kärsii maailman jäykimmästä palkanmuodostuksesta.

Työn ja tekijän vaikeus löytää toisiaan parannetaan paremmilla kannustimilla ottaa työtä vastaan. Aktian mukaan irtisanominen on tehtävä helpommaksi. Silloin firmat uskaltavat myös palkata rohkeammin.

Kilpailukykysopimus parantaa vähitellen yritysten tuloskuntoa. Sen sijaan yritysverotuksen jatkuva keventäminen ei ole avain ongelmien ratkaisuun, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitos.

Ylen kyselyyn vastasivat: pääekonomisti Tiina Helenius (Handeslbanken), vt. tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen (Pellervon taloustutkimus), pääekonomisti Heidi Schauman (Aktia), ekonomisti Olli Kärkkäinen, ekonomisti Pasi Sorjonen (Nordea), tutkimusjohtaja Markku Kotilainen (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos), ekonomisti Pekka Malinen (Suomen Yrittäjät).

Kontteja satamassa.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Basilikan sipulit Kremlissä.
Giovanni Simeone / SIME
Kallionporaaja työssään.
Henrietta Hassinen / Yle
Työ- ja elinkeinotoimiston ovi.
Ismo Pekkarinen / AOP
Pörssikursseja.
Kimimasa Mayama / AOP
Valtioneuvoston linna
Yle
Metallipaja
Jyrki Lyytikkä / Yle