Arkeologiset kaivaukset tarjoavat elämyksiä taviksille – "Ei sormi pystyssä opettamista"

Arkeologian harrastajat tai muutoin kaivauksista kiinnostuneet vapaaehtoiset ovat kullanarvoista väkeä arkeologisilla kaivauksilla. Kun rahaa on niukalti, yleisökaivaukset lisääntyvät. Haminan Reitkallissa alkaa keskiviikkona kivikaudelta asti asutetun Viidankankaan asuinpaikan viikon kestävät kaivaukset.

Kotimaa
Kuurmanpohjan arkeologiset kaivaukset
Klaudia Käkelä / Yle

Yleisö pääsee yhä useammin mukaan arkeologisiin kaivauksiin. Haminan Reitkallissa alkaa keskiviikkona viikon kestävät kaivaukset, joissa tutkitaan Viidankankaan kivikaudelta varhaiseen metallikauteen ulottuvan asuinpaikan myöhäisintä asutusvaihetta.

Yleisökaivaukset ovat yksi keino tehdä arkeologista tutkimusta aikana, jolloin tutkimusmäärärahat ovat tiukassa.

– Yleisökaivausten merkitys on kasvanut osittain siksi, ettei tutkimushankkeella välttämättä ole varaa palkata ammattilaisia kaivaustöihin. Harrastajia on mahdollista saada mukaan edullisemmin, sanoo Museoviraston intendentti Petri Halinen.

"Harrastajat kullanarvoista väkeä"

Tänä kesänä yleisökaivauksia on tehty esimerkiksi Lappeenrannan Joutsenon Kuurmanpohjassa. Inarissa puolestaan tutkittiin yleisön tuella elokuun alussa Lapin sodassa tuhotun saksalaisen sotilassairaalan raunioita. Hangossa kaivausten kohteena on ollut saksalaisten kokoontumisleirin alue.

– Monena vuonna näitä on ollut, mutta tänä vuonna ehkä tavallista enemmän. Rahaa on vähän ja sitä pyritään käyttämään järkevästi. Kokeneet harrastajakaivajat ovat kullanarvoista väkeä, Halinen sanoo.

Trendi on, että tehdään tätä työtä ihmisten kanssa. Ei sormi pystyssä opettaen.

Paula Kouki

Haminan Reitkallin kaivauksen järjestää Haminan kaupungin museot. Kymenlaakson rahasto on myöntänyt pääosan rahoituksesta, yhteensä noin 11 000 euroa.

Reitkallissa yleisökaivauksia johtaa Haminassa asuva arkeologi Paula Kouki. Yleisön läsnäololla on hänen mukaansa toinenkin puoli.

– Alalla on yleisemminkin trendi, että tehdään tätä työtä ihmisten kanssa. Ei sormi pystyssä opettaen, vaan halutaan tarjota elämyksiä. Ihmiset voivat osallistua ja pääsevät tutustumaan esihistoriaan, jolloin se tulee läheisemmäksi, Kouki sanoo.

Myös nyt tutkinnassa olevan Viidankankaan asuinpaikan löysi paikallinen arkeologian harrastaja kymmenkunta vuotta sitten.

Ulottuvatko yhteydet Baltiaan aina rautakaudelle?

Viidankankaalla tiedetään olleen asutusta jo varhaiskampakeraamisella kaudella noin 6000 vuotta sitten. Asuminen paikalla on jatkunut varhaiseen metallikauteen. Kaivausten tavoite on saada selvyyttä etenkin asutusvaiheen loppuvaiheeseen.

– Varhaismetallikaudessa kiinnostavat erityisesti väestön yhteydet Baltian maihin. Kymenlaakson alueella tiedetään kirjoitettujen lähteiden perusteella olevan pitkät historialliset perinteet Suomenlahden yli aina keskiajalta saakka. Olisi kiinnostavaa tietää, jatkuvatko ne ehkä jo sieltä rautakaudelta, arkeologi Paula Kouki sanoo.

Alueelta tunnetaan jo nyt esimerkiksi muutamia asutuspainanteita eli talon pohjia, jotka viittaavat pysyvään asutukseen sen sijaan, että paikalla olisi vain piipahdettu metsästys- ja kalastusretkien yhteydessä.

– Suoralta kädeltä uskon, että paikalta löytyy keramiikan palasia, ehkä työkaluja tai ainakin rikkinäisiä sellaisia ja palanutta luuta, joka on ruoanvalmistusjätettä. Luiden perusteella saadaan tietää, mitä eläinlajeja on käytetty ravinnoksi. Hyvässä lykyssä se kertoo, mihin vuodenaikaan alueella on asuttu, Kouki sanoo.

Reitkallissa kaivauksia ei aikaisemmin ole tehty.

Muurauslasta puree hiekkaiseen maahan

Kaivaukset Reitkallissa aloitetaan aamulla ohjeistamalla vapaaehtoisia kaivuutyöhön.

– Ohjauksen saa paikan päältä, eikä aikaisempaa kokemusta tai tietämystä vaadita, Kouki kertoo.

Sadekaan ei kaivauksilla haittaa, joten mukaan kannattaa ottaa säänmukaiset varusteet.

– Saa melkoinen myrsky tulla, että peruttaisiin kokonaan.

Kaivauksia tehdään pääasiassa muurauslastalla. Se puree Reitkallin hiekkamaahan hyvin. Suti otetaan esiin, mikäli kaivannosta tehdään erityisen herkkiä löytöjä, kuten esimerkiksi isompi ruukun palanen.

– Kivikautiset kohteet ovat usein hiekkamailla, kuten tämäkin. Kymenlaakso on melko kallioista ja hiekka-alueita on vähän. Reitkallin kohdekin on tuhoutunut osittain jo kauan sitten sen vuoksi, että alueelta on otettu hiekkaa. Toisaalta Kymenlaakso ei ole niin viljeltyä kuin monet muut alueet Suomessa. Siksi joitain kivikautisia kohteita on säilynyt koskemattomina, Kouki sanoo.