Kolme elokuun päivää – näin Viro itsenäistyi uudelleen 25 vuotta sitten

Virossa juhlitaan tänä viikonloppuna eroa Neuvostoliitosta tasan neljännesvuosisata sitten. Moskovassa oli tuolloin käynnissä vallankaappausyritys, ja tilanne Neuvostoliitossa oli sekava. Virossa otettiin hetkestä kiinni.

Ulkomaat
Tuhottu Leninin patsas makaa maassa roskien seassa.
LKS
Lennart Meri Yleisradion uutisstudiossa.
Derrick Frilund / Yle
Viro, Neuvostolliton panssarikolonna elokuu 1991
Verner Puhm / Rahvusarhiiv
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Neuvostopanssarit ajavat kohti Tallinnaa

Virossa oli valmisteltu eroa Neuvostoliitosta jo monin tavoin. Tallinnassa tartuttiin tilaisuuteen, kun Moskovassa alkoi ns. Janajevin juntan vallankaappausyritys maanantaina 19. elokuuta. Juntta sanoi pelastavansa Neuvostoliiton, ja tiesi hyvin Viron haluavan itsenäistyä. Pihkovassa sijaitsevan 76. laskuvarjodivisioonan joukot käskettiin Viroon.

Neuvostojoukkojen kolonna ajoi heti vallankaappausyrityksen alettua Viron läpi kohti Tallinnaa. Välillä varusmiehet koettivat pysyä maan tilanteesta selvillä sanomalehtiä lukemalla. Kolonnan panssarit olivat melko kevyttä kalustoa, mutta niitäkään vastaan virolaisilla ei juuri ollut aseita – vaikka jotkut täyttelivätkin Tallinnassa polttopulloja kaiken varalta.

Lennart Meri Yleisradion uutisstudiossa.
Derrick Frilund / Yle
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Lennart Meri tyydytti uutisnälkää Viron tapahtumista

Viron itsenäisyysjohtajat olivat elokuun tapahtumien alkaessa ulkomailla. Ulkoministeri Lennart Meri oli Helsingissä, ja piti suomalaiset ja muun maailman ajan tasalla Viron tapahtumista. Kuvassa Meri on haastateltavana Yleisradion uutisstudiossa, paikalla olivat toimittajat Arvi Lind, Jouko Marttila ja Jukka Saarinen.

Meri jäi Helsinkiin siltä varalta, että Neuvostoliitto kukistaisi itsenäisyyshankkeen, ja olisi tarve jatkaa sitä ulkomailta. Pääministeri Egdar Savisaar palasi 19.8. Tukholmasta Helsingin kautta veneellä Tallinnaan. Myös itsenäisyysliikkeen johtohahmoihin kuulunut Marju Lauristin palasi Tallinnaan. Molemmat osallistuivat itsenäistymispäätöksen tekoon seuraavana päivänä.

Viro elokuu 1991 - panssariesteitä Tallinnassa.
Ülo Josing / ERR
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Tallinnassa rakennetaan panssariesteitä

Elokuun 19. ja 20. päivän välisenä yönä itsenäisyysliike Kansanrintaman turvallisuuspäällikkö Andrus Öövel pyysi ihmisiä ajamaan kuorma-autoja ja muita raskaita ajoneuvoja Tallinnan tv- ja radiotalon suojaksi. Päivällä kaikki radiotalolle johtavat kadut oli suljettu tiesuluilla.

Panssariesteitä rakennettiin myös Toompean mäelle johtaville kaduille, turvaamaan hallitusta ja kansanedustajia. Neuvostopanssarit saapuivat Tallinnan laitamille puolilta päivin ja ajelivat kaupungillakin. Panssariesteiden pitävyyttä ne eivät kuitenkaan lähteneet kokeilemaan.

Viro elokuu 1991 - barrikadeja radiotalon sisäpuolella.
Ülo Josing / ERR
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Radio ja tv pysyvät virolaisten käsissä

Viron radio- ja televisiotalossa Gonsiori-kadulla valmistauduttiin torjumaan mahdollista valtausyritystä myös sisäpuolella. Huonekaluja kasattiin barrikadeiksi ikkunoiden eteen. Päättäväistä sotilaiden rynnäkköä ne eivät tietenkään olisi pidelleet, eikä aseita puolustajilla ollut.

Rynnäkköä ei tullut, ja radio ja televisio pysyivät itsenäisyysmielisten virolaisten käsissä. Virolaisille välitettiin koko ajan tietoa tapahtumista niin Virossa kuin Moskovassakin. Juntta ei saanut koskaan otetta tiedotusvälineistä, ei Tallinnassa eikä Moskovassa.

Viro elokuu 1991 - mielenosoitus Tallinnan keskustassa
Ülo Josing / ERR
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Itsenäisyysmielenosoitus Tallinnan keskustassa

Iltapäivällä tiistaina 20. elokuuta järjesti itsenäisyyttä ajava Kansanrintama mielenosoituksen Tallinnan keskustassa. Paikalle tuli tuhansia ihmisiä. Tukijoita oli muista Baltian maista ja Venäjältä. Samaan aikaan alkoi Tallinnassa myös lakko, millä tuettiin itsenäisyysliikettä.

Mielenosoitus pidettiin Voiton aukiolla, joka nyttemmin on Vapauden aukio, Vabaduse väljak. Poika kyltteineen seisoo kahvila Moskvan nimikyltin takana. Tallinnan tunnetuimpiin kuuluva kahvila toimii edelleen, nyt tietenkin nimellä Vabaduse kohvik.

Viro elokuu 1991 - kansaa mielenosoituksessa
Ülo Josing / ERR
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Kansa tuki itsenäistymistä, länsimaat epäröivät

Virolaisten tuesta itsenäisyydelle oli parin vuoden mittaan saatu selvä näyttö. Maaliskuussa 1991 oli pidetty kansanäänestys, missä lähes 78 prosenttia äänestäneistä oli kannattanut Viron itsenäisyyttä.

Äänestysprosentti oli ollut noin 83, eli itsenäisyyden kannattajia oli väestön suuri enemmistö. Joukossa oli myös paljon vironvenäläisiä. Sen sijaan Suomi ja länsimaat eivät virolaisia rohkaisseet. Neuvostoliiton vakautta pidettiin tärkeämpänä.

Viro elokuu 1991 - itsenäisyydestä päätetään.
Tiit Veermäe / Rahvusarhiiv
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Itsenäisyyspäätös syntyy vihdoin

Neuvosto-Eestin korkein neuvosto, siis parlamentin vastine, keskusteli itsenäisyyden julistamisesta ja sen muodoista koko päivän. Istunto välitettiin suorana Viron televisiossa. Vihdoin illalla kello 23:02 elokuun 20. päivänä kopautettiin tehdyksi päätös Viron valtiollisesta itsenäisyydestä.

105-paikkaisesta korkeimmasta neuvostosta paikalla oli 70 edustajaa, ja itsenäisyyden puolesta äänesti 69 edustajaa. Jo edellisenä vuonna Viron korkein neuvosto oli julistanut neuvostovallan Virossa laittomaksi ja todennut, että vanha Viron tasavalta on oikeudellisesti yhä olemassa.

Viro elokuu 1991 - nuoria miehiä panssarin edessä
Harald Leppikson / Rahvusarhiiv
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Paljain käsin panssareita vastaan

Virolaisten vastarinta neuvostojoukkojen edessä oli enimmäkseen aseetonta. Suojeluskuntia oli kyllä perustettu, mutta aseita oli vain yksittäisillä miehillä. Kuvassa nuoret miehet ympäröivat neuvostopanssarin Kloostrimetsassa Tallinnan televisiotornin lähellä.

Neuvostosotilaiden ja virolaisten kohtaamiset eivät olleet välttämättä vihamielisiä. Monet neuvostosotilaat olivat ymmällään tilanteesta itsekin. Myöskään Viron itsenäisyyttä vastustaneet maan asukkaat eivät käyttäneet epäselvää tilannetta hyväkseen.

Viro elokuu 1991 - neuvostopanssari Tallinnan televisiotornin luona.
Ülo Josing / ERR
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Kamppailu Tallinnan televisiotornista

Neuvostopanssarit saapuivat Tallinnan televisiotornille aamuyöllä keskiviikkona 21. elokuuta. Torni kuitenkin säilyi virolaisten käsissä, ja tv-kuvaa Tallinnan tapahtumista välitettiiin ulkomaille. Televisiotornia puolustamaan oli tullut runsaasti vapaaehtoisia. Osa oli tornin sisällä, mutta useimmat ihmismuurina sen ulkopuolella.

Neuvostojoukot ottivat vähäksi aikaa haltuunsa tv-tornin alaosat. Sotilaisiin saatiin neuvotteluyhteys. Kuva on keskiviikkoiltapäivältä, kun panssarit alkavat lähteä pois tornin luota. Moskovassa Janajevin juntan kaappausyritys oli epäonnistunut. Neuvostojoukot palailivat varuskuntaansa Pihkovaan seuraavana päivänä.

Tuhottu Leninin patsas makaa maassa roskien seassa.
LKS
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10

Neuvostoliitto kaatui vuoden loppuun mennessä

Viron itsenäisyyden tunnustivat heti torstaina 22. elokuuta Islanti ja Liettua, ja parin päivän päästä myös Venäjä. Leninin ja muiden kommunistijohtajien patsaat päätyivät roskiin. Kuva on Tallinnasta marraskuulta 1991. Neuvostoliitto hajosi loppuvuoden aikana, ja joulun alla 1991 se lakkautettiin virallisestikin.

Viron irtoaminen neuvostorakenteista tapahtui ajan mittaan. Vuonna 1992 vaihdettiin valuutta ruplasta Viron kruunuksi. Sen arvo sidottiin Saksan markkaan. Venäjän asevoimien viimeiset yksiköt poistuivat Virosta vuonna 1994. Viron ja Venäjän välit eivät ole vieläkään normaalit, muun muassa rajasopimus on tekemättä.