Liikennevalvonnan veteraanit: Kameratolpat fosforiteippeihin ja suorien sijaan kaarteisiin

Liikkuvan poliisin perinneyhdistys näkee runsaasti paranneltavaa liikenteen kameravalvonnassa. Yhdistyksen mielestä tolppien päätarkoitus ei pitäisi olla kerätä sakkorahaa valtion kassaan vaan parantaa liikenneturvallisuutta.

Kotimaa
Kameravalvontatolppa
Hanna Myllys / Yle

Liikkuvan poliisin perinneyhdistys haluaa herättää keskustelua liikenteen kameravalvonnan sujumisesta. Yhdistyksen mielestä kameroiden päätarkoitus tuntuu olevan sakottaminen, vaikka sen tulisi olla liikenneturvallisuuden parantaminen.

Yhdistyksen puheenjohtajan Jyrki Haapalan mielestä kameratolpat tulisikin suorien tieosuuksien sijaan sijoittaa vaarallisiin tienkohtiin, kuten risteyksiin, kapeikkoihin ja kaarteisiin. Tällöin nopeuden alenemisesta olisi hyötyä.

Yhdistys uskoo, että mikäli kuljettajalle ilmoitettaisiin tarpeeksi selkeästi kameratolpan tulosta, kuljettajat alentaisivat nopeuttaan pidemmällä matkalla. Kamerat voitaisiin maalata räikeällä värillä tai teipata fosforiteipillä näkyvyyden parantamiseksi.

Esimerkiksi Ruotsissa jokaista kameratolppaa ennen on myös varoitusmerkki, jossa lisäksi kerrotaan, millaista nopeutta valvonta-alueella voi ajaa. Jyrki Haapalan mielestä tämä voisi toimia Suomessakin. Ainakin se poistaisi tolppien kohdalla tehtyjä äkkijarrutuksia.

– Kun se kamera tien päällä on, olipa se kaarteessa tai missä vain, niin kun se tehdään näkyväksi, niin siihen ehditään reagoida ajoissa, pohtii Haapala.

"Piilokamerat" selvästi näkyviin

Haapala ei pidä liikenneturvallisuuden kannalta kovin tehokkaana sitä, että huomautuksia ja sakkoja lähetetään pienistä, epähuomiossa tehdyistä ylityksistä.

– Kameratolpathan ovat tyypillisimmin sellaisia, joihin ajetaan pieniä ylinopeuksia silloin, kun kameraa ei edes havaita. Meidän näkökulmahan on se, että tolppien tehtävä ei ole sakottaa autoilijoita, vaan alentaa nopeuksia siellä, missä sitä todella tarvitaan.

Kamerat myös poimisivat edelleen pois henkilöt, jotka ajaisivat tietoisesti liian kovaa.

Niin sanotun rikesakon puuttumiskynnyksen eli kansanomaisemmin sakkorajan laskua kahdeksasta seitsemään kilometriin tunnissa on myös väläytetty. Haapalan mukaan perinneyhdistys ei kannata sitä.

– Kyllä toleranssi on riittävä. Ihmettelemme kyllä sitä, miksi tämä toleranssi ilmoitetaan autoilijoille. Nythän autoilija voi ajaa tietoisesti tiettyä ylinopeutta.

Ei valtiontaloutta vaan liikenneturvallisuutta varten

Kameratolppien räpsähdyksistä lähetettiin kesäkuussa 62 000 kirjettä. Niistä 60 prosentissa on ollut huomautus ja lopuissa rikesakko- tai rangaistusmääräys.

Julkisuudessa on puhuttu jopa miljardin sakkotuloista, mikäli sakkorajaa alennettaisiin ja kaikki tolpat varustettaisiin kameroilla. Perinneyhdistyksellä on kuitenkin tiukka kanta siihen, ettei kameroita tule käyttää valtion kassan täyttäjinä.

– Kameratolpat eivät ole sellaisia välineitä, joilla pönkitetään valtiontaloutta, vaan niillä tehdään liikenneturvallisuustyötä, toteaa Liikkuvan poliisin Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Haapala.

Suomessa on 930 kameratolppaa ja niissä on liikuteltavia kameroita satakunta. Poliisi on juuri tehnyt myös hankintapäätöksen 60 uudesta kamerasta.

Liikkuvan poliisin perinneyhdistys on perustettu vaalimaan vuonna 2013 lakkautetun liikkuvan poliisin perinteitä.