Säästötavoitteet ohjaavat kuntia energian pihistelyyn

Suomi haluaa päästä entistä pihimmäksi energian käyttäjäksi. Uusilla vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla tavoitellaan energiaomavaraisuutta ja pienempiä kasvihuonepäästöjä. Haaste on heitetty teollisuuden ja kuluttajien lisäksi myös kunnille.

Kotimaa
Aurinkopaneeleita
Iissä on satsattu aurinkoenergiaan ja teollisuuskylän katoilta löytyy aurinkovoimaloita, joista osa tuottaa kuumaa vettä ja osa sähköä.Risto Degerman / Yle

IiEnsi vuoden alusta alkava uusi energiatehokkuussopimusten kausi kiristää energian säästötavoitteita. Energian kulutusta halutaan suitsia niin yksityisissä yrityksissä kuin julkishallinnossakin.

Suomen tavoitteet ovat osa pyrkimystä vähentää kasvihuonepäästöjä ja torjua ilmastonmuutosta. Energian säästöillä ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisellä halutaan myös parantaa energiaomavaraisuutta.

Pohjoispohjalaisessa Iin kunnassa on energian säästötavoitteet otettu tosissaan. Kunta on myös luopunut jo lähes kokonaan öljyn käyttämisestä lämmönlähteenä. Vain yksi kunnan kiinteistö lämpiää tätä nykyä öljykattilalla. Muualla energia otetaan vaikkapa maalämpönä tai auringonsäteistä.

Uusi tekniikka rientää avuksi

Iin Micropoliksessa on esimerkiksi yhden säännöllisesti, mutta suhteellisen vähän käytetyn toimistokäytävän sähkönkulutus onnistuttu pudottamaan kymmenesosaan aiemmasta ottamalla käyttöön älykäs valo-ohjaus, joka kytkee ja sammuttaa valot liiketunnistimen avulla.

– Tämän käytävän valaistus vei noin 650 euroa vuodessa. Tällä hetkellä sähkönkulutus on nyt noin 40-45 eurossa vuodessa, kertoo Iin energiainsinööri Jukka Härkin.

Vanhojen loisteputkien vaihtaminen led-valoiksi ja älykkään valo-ohjuksen rakentaminen käytävään maksoi reilut puolitoista tuhatta euroa, joten investointi maksaa itse itsensä jo parin vuoden aikana.

Käytävän valaistus vei noin 650 euroa vuodessa. Tällä hetkellä sähkönkulutus on nyt noin 40-45 eurossa vuodessa.

Jukka Härkin

– Julkiselta puolelta löytyy valtavasti kiinteistöjä, joissa on valaistus ja liikennettä hyvin vähän, muistuttaa Härkin.

Omalla energialla tuontia vastaan

Iissä on ollut käytössä jo muutaman vuoden ajan myös yrityskeskuksen katolle asennettu aurinkokennojen kenttä. Se koostuu kahdenlaisista kennoista. Osa lämmittää auringon voimalla vettä, ja toinen osa sähköä.

Pohjosissa oloissakin kennostot toimivat hyvin. Vain pimeimmän ja lumisimman sydäntalven aikana aurinkopaneeleista ei irtoa energiaa. Tuotanto alkaa kuitenkin jo helmi-maaliskuussa.

– Kun käy kaivamassa ne esiin, heti alkaa tulla lämpöä ja sähköä. Ne heräävät eloon, kertoo Iilaakso Oy:n energia-asiantuntija Kari Manninen.

Mannisen mukaan kokemukset ovat olleet niin hyviä, että kunta hankkii jatkossa lisää aurinkopaneeleita. uusia aurinkovoimaloita on tulossa 11 ja niiden avulla sähkö saadaan noin 190 kilowattia lisää. Se korvaa ostoenergiaa.