Korkeakoulut tyrmistyivät leikkauksista – Itä-Suomen yliopiston rehtori: "Pohja pois kilpailukykysopimukselta"

Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan koulutuksen lisäleikkausesitystä ei osattu odottaa. Myös Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén pitää mahdollisia uusia säästöjä kohtuuttomina.

Kotimaa
Itä-Suomen yliopiston lippuja.
Kaisu Lötjönen / Yle

Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu tyrmäävät hallituksen aikeet leikata lisää korkeakoulujen rahoituksesta.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä yliopistoilta leikataan lähes 14 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluilta liki 7 miljoonaa. Perusteena on kilpailukykysopimus, jonka tuomat säästöt eivät jäisikään korkeakoulujen käyttöön, vaan vähentäisivät niiden rahoitusta.

Itä-Suomen yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan leikkausten vuoksi sopimus menettäisi merkitystään.

– Eihän se millään tavalla ole oikeastaan hyväksyttävää rahan takia eikä periaatteena. Sivistystyönantajat neuvotteli keväällä kilpailukykysopimuksesta olettaen, että sopimuksen tuomat kustannussäästöt tulevat yliopistojen hyödyksi. Jos tämä viedään pois, niin se vie kilpailukykysopimukselta siinä mielessä pohjan pois.

"Kovaa ja kohtuutonta"

Lähivuosien aikana Itä-Suomen yliopiston rahoitus vähenee Mönkkösen mukaan 6–9 miljoonaa euroa ja ensi vuonna yliopistolla on käytössään vajaat neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.

Ministeriön esittämä lisävähennys tarkoittaisi Itä-Suomen yliopiston kannalta noin 1,3 miljoonaa euroa. Yliopiston rehtorin Jukka Mönkkösen mukaan lisäleikkausesitystä ei osattu odottaa.

– Ministeriön esitys tuli totta kai yllätyksenä emmekä osanneet ollenkaan odottaa tällaista esitystä. Kyllähän se tarkoittaa rahan vähentymistä, toisin kuin ajateltiin kilpailukykysopimusta tehdessä, Mönkkönen sanoo.

Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa toimivan Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén pitää lisäleikkausuhkaa kohtuuttomana. Hän kertoo odottaneensa pelonsekaisin tuntein sitä, jatkuvatko leikkaukset.

– Meiltä on leikattu noin 20 prosenttia perusrahoituksemme tasosta vuodesta 2012. Odotusarvona oli, että ammattikorkeakoulujen puolella leikkaukset olisi jo tehty. Kyllä tämä kovalta kuulostaa ja kohtuuttomalta tuntuu.

Henkilöstön kestokyky koetuksella

Mönkkösen mukaan lisäleikkauksen mahdollisista käytännön seurauksista ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa. Itä-Suomen yliopistossa käytiin viime keväänä yliopiston lyhyen historian seitsemännet yt-neuvottelut. Pääluottamusmies Antero Puhakan mukaan vuodesta 2010 yliopisto on tehnyt 35 miljoonaa euroa ylijäämää kumulatiivisesti ja henkilötyövuodet ovat vähentyneet samalla yli 400:lle.

– Ymmärtääkseni tänäkin päivänä valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö käyvät neuvotteluja, mikä se lopullinen tulema on. Ratkaisut ja niiden aikataulu pitää huolella miettiä sitten, kun tiedetään lopullinen päätös, Mönkkönen sanoo.

Vidgrénin mukaan lisäsäästöt alkaisivat näkyä ammattikorkeakouluista valmistuvien osaamisessa. Leikkaukset ja samanaikaiset vaatimukset tulosten parantamisesta yhä pienemmillä resursseilla eivät voi jatkua loputtomiin, hän huomauttaa.

– Meillä on osaava henkilöstö, joka on varmasti tähän asti pitänyt kiinni siitä, että me tuotamme osaavaa työvoimaa, jotka omalta osaltaan pystyvät rakentamaan Savon ja Suomen kilpailukykyä. Jossakin kohdin katkeaa henkilöstön selkäranka ja säästöt alkavat näkyä myös (valmistuvien) osaamisessa.

Julkista sektoria vai ei?

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiistää väitteet, että hallitus olisi tekemässä lisäsäästöjä koulutuksesta. Sipilän mukaan kyse on kilpailukykysopimukseen liittyvästä erilaisesta tulkinnasta siitä, mikä on julkisen sektorin määritelmä.

– Sotu-maksujen alentaminen rahoitetaan julkisen sektorin hyödyllä tästä kiky-sopimuksesta. Tässä ei ole kyse koulutusleikkauksesta vaan siitä, että olemme kikyssä sopineet kustannusten alenemisesta ja sen kustannusaleneman hyöty käytetään sotu-maksujen alentamiseen ja sillä tavalla saadaan talouden haurain osa eli vienti vetämään, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan asia tulee esiin hallituksen budjettiriihessä kuun lopussa ja pääministeri kertoo selvittävänsä tulkinta-asiaa, kun palaa takaisin Helsinkiin.

Mönkkösen mukaan yliopistolaki erotti muun muassa yliopistot julkisesta sektorista vuonna 2010.

– Meitä ei koske lomarahaleikkaukset, joita tulee kunnille ja ne saavat sitä kautta säästöjä. Silloin kunnilta leikataan vastaavasti valtion apua. Meille ei tullut sitä säästömahdollisuutta, mutta meiltä vietäisiin kuitenkin työnantajakulujen laskemisen kautta määrärahoja. Me emme saisi siis mitään etua kikystä, Mönkkönen kritisoi.