Työryhmä karsisi ammatillisia tutkintoja rajusti

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä ehdottaa merkittäviä uudistuksia ammatilliseen tutkintorakenteeseen ja näyttötutkintojen mitoitukseen. Jatkossa tutkinnot olisivat laajempia ja niitä olisi huomattavasti vähemmän.

Kotimaa
Ammattiopisto Lappia.
Paula Hiljanen / Yle

Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä esittää mittavaa uudistusta ammatilliseen koulutukseen. Esityksessä tutkintojen määrä vähenisi nykyisestä 351 tutkinnosta 166 tutkintoon.

Jatkossa ammatillisia perustutkintoja olisi 43, ammattitutkintoja 64 ja erikoisammattitutkintoja 59. Tällä hetkellä ammatillisessa tutkintorakenteessa on yhteensä 52 ammatillista perustutkintoa, 177 ammattitutkintoa ja 122 erikoisammattitutkintoa.

Valinnanvapaus kasvamassa

Esityksessä muutoksia on tulossa kaikille koulutusaloille eli humanistisen ja kasvatusalan, kulttuurialan, yhteiskuntatieiteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkintorakenteisiin.

Määrällisesti eniten muutoksia esitetään tekniikan ja liikenteen alan tutkintorakenteeseen. Määrällisesti vähiten muutoksia esitetään luonnonvara- ja ympäristöalan tutkintorakenteeseen.

Esityksessä luotaisiin uusia tutkintoja yhdistelemällä jo olemassaolevien tutkinnon osia. Jatkossa esimerkiksi talotekniikan alalle luotaisiin uusi perustutkinto, jossa voisi yhdistellä vaikkapa putkiasentajan ja ilmastointiasentajan tehtäviä. Tutkintouudistuksessa valinnanvapaus kasvaa.

– Koskaan ammatillisen koulutuksen historiassa ei ole tehty yhtä mittavaa uudistusta tutkintorakenteeseen, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.

Tavoitteena tutkintorakenteen selkeyttäminen

Esityksen mukaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rakenne on tällä hetkellä tiheä. Esityksessä todetaan, että opintoaloilla on tutkintoja, joiden ammattitaitovaatimukset ovat lähellä toisiaan ja joita on mahdollista koota yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Ville Heinonen kertoo, että tutkintorakenteen uudistuksella pyritään vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeisiin.

Heinosen mukaan aiemmin on kehitetty uusi ammattitutkinto, kun työelämässä on tarvittu uusia taitoja. Todellisuudessa työelämä ei ole näin tarkkarajainen, vaan työelämässä tarvitaan monialaisesti eri taitoja, Heinonen sanoo.

– Tutkimusten vaatimustasoa ei tulla kasvattamaan, Heinonen kertoo.

Kyseessä historiallisesti merkittävä uudistus

Ehdotettu malli on mittavin ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistus sitten ammatillisten tutkintojen kolmivuotistamisen 1990-luvun lopulla.

Tutkintorakenteen uudistus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa ammatillisen koulutuksen uudistusta, jossa koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmä uudistetaan. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään, ja koulutussopimus otetaan käyttöön uutena käytännönläheisenä tapana tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjien säätelyä kevennetään.

Ehdotus on väliraportti, ja se luovutettiin keskiviikkona opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Ohjausryhmä esittää, että uusi tutkintorakenneasetus annettaisiin jo syksyllä 2016. Asetuksessa määritellään tutkinnoittain kunkin tutkinnon perusteiden voimaantuloaika.

Uudistuvat tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.