Moku, mopo, ökö – yläkoulun "kastajaiset" ovat jääneet historiaan

Yläkouluun siirtyessä moni oppilas vaihtaa uuteen kouluun tai vähintään uuteen luokkaan. Ei siis ihme, jos koulun alku jännittää. Onni on, että mopotus eli seiskaluokkalaisten nöyryyttäminen on siirtynyt historiaan. Sen sijaan ryhmäytyminen tasaa uusien seiskaluokkalaisten tietä osaksi yläkoulua Jyväskylässä.

Kotimaa
Oppilaat pitävät toisiaan käsistä kiinni ryhmäytymispäivänä.
Jani Ilola / Yle

Kulho oli täynnä jauhoja. Jauhojen seasta piti vain suuta apua käyttäen löytää esine. Muut oppilaat, opettajat ja muu koulun henkilökunta nauroi vieressä. Sitten vielä kalanmaksaöljyllä höystettyä mysteerilitkua piti saada kurkusta alas – nesteen seassa lillui myös käytetty sukka.

Kaksi yläkoulun aloittanutta nuorta naista seisoo vastakkain koulun pihalla.
Ryhmäytymispäivässä tutustutaan muihin koulunsa aloittaneisiin seiskaluokkalaisiin.Jani Ilola / Yle

Yle Jyväskylän mediatoimittajan mopotusmuistot 80-luvulta eivät vastaa nykypäivän yläkoulun aloitusta.

– Järkyttävää, huokaa Huhtasuon vastaava nuoriso-ohjaaja Marjatta Saikkonen.

– Ei tosiaan kuulosta ihan tämän päivän touhulta, toteaa toinen nuoriso-ohjaaja Marianne Kallio.

Kolme seiskaluokan Huhtasuon yhtenäiskoulussa viikko sitten aloittanutta, Konsta, Henna ja Silja, eivät tiedä mitä toimittaja tarkoittaa kysyessään, mikä on mopokaste.

Ohjelma on tehty niin, ettei se ole liian jännittävää kenellekään.

nuoriso-ohjaaja Marianne Kallio

– Ei hajua, ei mitään hajua, nuoret kommentoivat.

– Tosiaan tänä päivänä ymmärrän hyvin, että oppilaat ei tiedä sitä, mikä on mopokaste, ja hyvä niin. Kyllä ilmapiiri on muuttunut ja ylipäätään nuoriso kokonaisuutena parempaan suuntaan minun ajoistani, toteaa Huhtasuon yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Jyri Ylönen.

Hyväksi havaittua ryhmäytymistoimintaa

Jyväskylässä seitsemäsluokkalaisten koulun aloitusta helpotetaan yhteisellä toimintapäivällä. Yläkoulun aloittavat on jo useana vuonna otettu vastaan ryhmäytyspäivällä, jossa tutustutaan omaan kouluun ja luokkaan.

Jos joku luokka ei toimi hyvin yhteen nyt, jatkoryhmäytymiseen on mahdollisuus ja sen ryhmän kanssa tehdään enemmän töitä syksyllä.

Huhtasuon vastaava nuoriso-ohjaaja Marjatta Saikkonen

– Meille tulee oppilaita monelta eri alakoululta ja he eivät tunne toisiaan. Luokilla kaikki eivät tunne entuudestaan niin autetaan tutustumaan toisiin ja tehdään helpommaksi se kouluun saapuminenkin sitten, kertoo opinto-ohjaaja Ylönen.

Pelailun ja leikin avulla tutuksi tulevat niin luokkatoverit, opettaja, tukioppilaat kuin alueen nuoriso-ohjaajat. Oppituntien uhraaminen hassutteluun maksaa itsensä takaisin hyvänä ilmapiirinä ja turvallisena kouluna. Myös opettajat pitävät ryhmäytymistä isossa arvossa, sillä on suuri merkitys luokkahengen rakentumiselle ja yhteistoiminnalle.

Seiskaluokkalainen, kaikkine koulun alkuun liittyvine jännityksen tunteineen, ei ole välttämättä se innokkain ryhmäytymisleikkeihin ja -toimintaan osallistuja.

– Hetkittäin on haastavaa. Ryhmän mukana kaikki lähtevät mukaan. Ohjelma on tehty niin, ettei se ole liian jännittävää kenellekään, toteaa Kallio.

– Yksinkertaisia pelejä ja leikkejä. Jos joku luokka ei toimi hyvin yhteen nyt, jatkoryhmäytymiseen on mahdollisuus ja sen ryhmän kanssa tehdään enemmän töitä syksyllä, sanoo Saikkonen.

Nuoriso-ohjaaja neuvoo seiskaluokkalaisia ryhmäytymispäivässä.
Nuoriso-ohjaaja kertoo, mitä ryhmäytymispäivässä seuraavaksi tehdään.Jani Ilola / Yle

Tuttuja alakoulun käytäviltä

Konsta tuli Huhtasuon yhtenäiskouluun Pupuhuhdan alakoulusta.

– Huhtasuon koulu on paljon isompi, kesti hetken oppia paikat. Ei tänne kuitenkaan eksy, Konsta miettii.

Yläkoulun ylemmillä luokilla olevat eivät saa näitä seiskoja vaihtamaan kulkureittejään käytävillä.

– Osa on Halssilan koulusta tuttuja, Silja sanoo.

– Ei mun mielestä tarvitse, ei ne mua ainakaan pelota, Henna toteaa vierestä.

_Haastattelut teki Pauliina Tolvanen. _