Sorsajahti pamahti käyntiin – "Luonnossa liikkuminen saalista tärkeämpää"

Lauantaina käynnistyi sorsan-, majavan- ja karhunmetsästys.

Kotimaa
Marianna Saren ja Ilpo Purhonen metsällä.
Marianna Saren ja Ilpo Purhonen metsällä.Timo Ikonen / Yle

Saimaalla Luonterin selän äärellä sää on poutapilvinen. Metsästäjän toiveissa olisi hieman "huonompi" keli.

– Vielä toivoisi pientä tihkusadetta ja pientä tuulta, niin olisi parempi sorsakeli. Tosin on tämä parempi kuin aurinkoinen sää, Ilpo Purhonen sanoo.

Purhonen tietää mistä puhuu, sillä mies on käynyt sorsametsällä 1970-luvun alusta saakka.

– Tämä on harrastajalle perinteinen päivä. Aina tänne syyn keksii lähteä. Veri vaan vetää.

Juvalla Ilpo Purhosen "oppilaana" on Marianna Saren. Saren on jo suorittanut metsästäjätutkinnon, mutta tällä kertaa kaulassa ovat vain kiikarit. Nainen edustaa paljon metsästykseen kaivattua uutta sukupolvea.

– Viime kesänä kävin ensimmäisiä kertoja kokeilemassa ampumista. Lisäksi olen aina pitänyt luonnosta ja syksystä, Marianna Saren kertoo.

Tulevalle metsästäjälle saalista tärkeämpää ovat sosiaaliset suhteet ja luonnossaolo.

– Tämä on sosiaalista touhua. Hienoa, että löytyy ihmisiä, jotka neuvovat. Mahdollinen saalis antaa syyn lähteä, mutta pääasia on luonnossa oleskelu, Saren pohtii.

Saalismäärät tippuneet

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa vesilintusaalis viime vuonna oli 409 500 kappaletta. Vuonna 2013 saaliiksi saatiin 537 600 vesilintua. Toisaalta esimerkiksi saaliiksi saatujen sinisorsien määrä on pysynyt noin 250 000 kappaleessa viimeisen viiden vuoden ajan.

Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen arvioi, että sorsanmetsästys on menettänyt suosiotaan.

– Lajin harrastajia on vähemmän. Nuoria ei välttämättä kiinnosta enää.

Vartiainen arvioi, että moni jätti vesilinnustuksen, kun haulit vaihtuivat lyijyhauleista vaihtoehtoisiin hauleihin parikymmentä vuotta sitten.

– Osa on voinut myös suuntautua sosiaalisempaan pyyntiin, kuten hirven pyyntiin, joka edelleen kiinnostaa esimerkiksi eteläsavolaisia metsästäjiä.

– Toisaalta ehkä edelleen sorsametsällä käyvät ovat entistä innokkaampia. On opeteltu muun muassa sorsien houkuttelu ja konstit, joilla pyyntiä voidaan ylläpitää, riistapäällikkö Petri Vartiainen arvioi.