Metsästys on satojen miljoonien eurojen harrastus – "Muuten ei kuule kylän juttuja"

Metsästyskortin maksaa vuosittain tasaisen varmasti runsaat 300 000 suomalaista. Metsästykseen liittyvä kulutus on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkupuolen tasosta, samalla metsästyksen viihteellinen ja kulttuurinen arvo on korostunut.

metsästys
Metsästysaseita pöydällä
Yhä useampi aseenkantaja on nainen.Laura Valta / Yle

KajaaniRiistanhoitomaksun eli metsästyskortin maksaneista naisten osuus on kasvanut viimeisen 25 vuoden aikana. Viime vuonna uusista metsästäjistä joka neljäs oli nainen. Suomen riistakeskuksen tilastojen mukaan alueellisesti tarkasteltuna suurimmat naismetsästäjien osuudet olivat Lapissa (39%) ja Kainuussa (36%).

Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan miesvaltaisessa harrastuksessa metsästäjien keski-ikä on noin 50 vuotta. Kajaanilaisen Pohjajoen Metsästysseuran tilanne on keskimääräistä parempi, sillä keski-ikä on alle 50 vuotta.

– Meidän seuran jäseninä on iäkkäitä ja nuoria. Metsästysharrastuksen aloittavilla nuorilla innostus on kiivaimmillaan. Perheen perustamisen aikana innostus hiipuu ja kun perhe on perustettu, niin sen jälkeen palataan takaisin. Kerran kun on kipinän saanut, niin siihen palataan takaisin sitten, kun on aikaa harrastaa, sanoo Pohjajoen Metsästysseuran puheenjohtaja Harri Hallamaa.

Kyllä lihaakin jokaiselle riittää.

Harri Hallamaa

Vuosittain metsästyskortin maksaneita on ollut viimeiset 11 vuotta ollut noin 300 000, josta hieman yli seitsemän prosenttia on naisia. Kaikista riistanhoitomaksun suorittaneista metsällä käy noin 70 prosenttia. Hyvin usein metsästysharrastus kulkee suvussa.

– Metsästys periytyy usein isältä pojalle tai tyttärelle, nykyisin suvussa kulkeminen on kuitenkin harvinaistunut ja uusia jäseniä tulee seuran alueelle muuttaneista ihmisistä, kertoo Hallamaa.

Metsästys nielee satoja miljoonia euroja

Metsästäjien suuri enemmistö asuu ja elää taajamissa. Metsästykseen liittyvä kulutus on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkupuolen tasosta.

Eniten on kasvanut rahankäyttö varusteisiin, matkustamiseen ja majoituspalveluista maksamiseen, joihin Suomen riistakeskuksen laskelmien mukaan metsästäjät käyttävät vuosittain 279–359 miljoonaa euroa.

Hirvisaalis
Hirvijahti on myös sosiaalinen tapahtuma.Yle

Tilastojen mukaan Suomessa pyydetyimmät saaliseläimet ovat sepelkyyhky, sinisorsa eli heinäsorsa ja metsäjänis. Metsästyksen viihteellinen ja kulttuurinen arvo on korostunut, koska yhä harvempi on taloudellisesti riippuvainen metsästyksestä, kuitenkin noin puolet metsästäjistä osallistuu hirvijahtiin, joka on myös sosiaalinen tapahtuma.

– Meidän seurassa on näitä vanhoja kyläläisiä ja hirvenmetsästyksessä on tärkeää yhdessä oleminen. Siellä moni vanha sanoo, ettei voi jäädä pois, kun muuten ei kuule kylän juttuja ja tapahtumia, kertoo Hallamaa.

Helposti hirviporukkaan

Pohjajoen Metsästysseuran hirviporukkaan pääsee helposti. Edellytyksenä on seuran jäsenyys ja muita rajoituksia ei ole.

– Ei tarvitse suorittaa ampumakoettakaan. Meillä on niitä turisijoita nuotiolla, jotka hoitavat nylkemisen, tulenteon ja kahvinkeiton. Vaikka kaatoluvat ovat vähentyneet huippuvuosista, niin kyllä lihaakin jokaiselle riittää, sanoo Hallamaa.

Metsästys periytyy usein isältä pojalle tai tyttärelle.

Harri Hallamaa

Yksi hetki vuodesta on se, jolloin seuran metsästyskämpällä on runsaasti väkeä.

– Hirvenmetsästyskauden jälkeen on perinteiset peijaiset, ja silloin on hirvikeittoa syömässä kyläläisten ja maanomistajien lisäksi suurin osa jäsenistä, kertoo Pohjajoen Metsästysseuran puheenjohtaja Harri Hallamaa.