Pankeilla on jo painetta varastoida käteisvaransa – Katso kuinka moneen mottiin Suomen Pankin setelit mahtuvat

Mihin pankki laittaa rahansa, kun keskuspankissa niiden säilyttämisestä pitää maksaa? Negatiivisten talletuskorkojen takia rahan säilyttäminen keskuspankissa käy kalliiksi, mutta setelien kasaaminen omiinkin varastoihin maksaa.

talous
Grafiikka
Suomen Pankin liikkeelle laskema 18 miljardia euroa käteisrahaa mahtuisi 500 euron sileinä seteleinä vajaata neljää halkomottia vastaavaan tilaan.Yle Uutisgrafiikka

Pankkimaailma on elänyt poikkeusaikoja runsaan kaksi vuotta, kun Euroopan keskuspankki pudotti talletuskorkonsa miinukselle.

Käytännössä siis liikepankin käteisten tallettaminen yön yli keskuspankkiin maksaa selvää rahaa. Tähän saakka liikepankit ovat saaneet päinvastoin korkotuottoa keskuspankilta tallettaessaan setelinsä keskuspankin huomaan.

Euroopan keskuspankin talletuskorko on nyt -0,4 prosenttia. Mitä enemmän EKP:n korko painetaan miinukselle, sitä kiinnostavammaksi pankeille tulee ottaa rahansa ulos ja pitää setelit vaikka omassa holvissa tai väliaikaisvarastossa. Silloin ei heru korkoa, mutta ainakin pankki välttyy negatiivisen koron tappioilta.

Uusia varastoja setelikasoille?

Setelipinot vaativat varastotilaa, joka pitää loitolla niin varkaat, tulipalot kuin tulvatkin. Toisaalta varastotilojen ei tarvitse olla suuria. Suomen Pankin osuus liikkeelle laskettujen eurosetelien määrästä on tällä hetkellä noin 18 miljardia euroa. Viidensadan euron sileinä seteleinä summa vie tilaa vain alle neljä kuutiometriä, laskee rahapolitiikkaosaston päällikkö Tuomas Välimäki Suomen Pankissa.

Suomen Pankilla on käteistä varastoissaan “riittävästi”. Tarkkaa summaa ei kerrota, eikä sitäkään kuinka paljon varastokuutioita on.

Välimäen mukaan käteistalletuksien vetämisestä pois keskuspankista ei ole ainakaan vielä viitteitä. Mutta tilanne muuttuu jos keskuspankin talletuskorkoa lasketaan entisestään.

– Negatiivisen koron pitäisi olla yhden prosentin luokkaa ennenkuin käteisen kysynnässä nähtäisiin tuntuvampia seurauksia, Välimäki arvioi.

Mutta se on vain arvio. Negatiivisten korkojen vaikutuksista ei ole aiempaa kokemusta.

Ratkaisevaa on myös se, saavatko pankit siirrettyä niille koituvat kustannukset asiakkailleen. Tällä hetkellä talletusasiakkailta ei peritä negatiivista korkoa, mutta suurista miljoonatalletuksista voi joutua jo maksamaan.

EKP pelkää käteisen yleistymistä

Sveitsissä keskuspankin talletuskorko on 0,75 prosenttia miinuksella ja talouslehti Financial Timesin mukaan ainakin vakuutusyhtiö Munich RE on siirtänyt käteistä “kaksinumeroisen summan miljoonia euroa” omaan varastoonsa välttääkseen negatiivisten korkojen tappiot.

Suomessa Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila arvioi, että käteisen suurempaan käyttöön siirtymisessä on “korkea kynnys” varastointi- ja kuljetuskustannusten takia. Mutta hänen mukaansa keskuspankissakin pitää olla varpaillaan.

– EKP:ssä varmasti pelätään milloin tässä tulee raja vastaan.

Omien käteisvarantojen kasvattamisella pankit myös näyttävät, että ne ovat valmiita toimimaan, jos keskuspankin talletukset alkavat käydä niille liian kalliiksi.

– Tämä on kaikille uusi tilanne ja nyt haetaan rajoja, myöntää Suomen Pankin Välimäki.

Negatiivisilla koroilla EKP yrittää saada rahan liikkeelle talouteen. Välimäen mukaan ainakin toistaiseksi negatiivisten korkojen hyödyt ovatkin olleet selvästi positiiviset rahapolitiikan kannalta.

FK:n Mattila pohtii, että vaikka EKP ei sanokaan sitä julkisesti, sen tavoitteena on ollut, että “negatiivinen korko menisi läpi koko järjestelmän” eli myös tavallisen kansan talletuksista perittäisiin maksu koron sijaan. Siten raha lähtisi tehokkaimmin pankeista liikkeelle talouden rattaisiin.

– Nyt pankit ovat joutuneet välikäteen, kun ne eivät siirtää kustannusta eteenpäin, Mattila harmittelee.