Lakimuutoksella jopa 12 000 vuokrakotia – vakuutusyhtiöt haluaisivat rakentaa velalla

Vakuutusyhtiö LähiTapiolan mukaan kasvukeskusten vuokra-asuntopulaa voitaisiin helpottaa merkittävästi, mikäli vakuutusyhtiöiden velanottokieltoa höllennettäisiin. Laki kieltää henki- ja vahinkovakuuttajilta kiinteistösijoitukset lainarahalla. Finanssivalvonnan mukaan velanotto olisi riski vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kannalta.

Kotimaa
Rakennustyömaa.
Rakentamisessa tilanne on ennallaan.Ismo Pekkarinen / AOP

Kasvukeskuksiin voitaisiin rakentaa mittava määrä uusia vuokra-asuntoja, mikäli vakuutusyhtiöt saisivat käyttää velkarahaa kiinteistösijoituksissaan. Näin arvioi LähiTapiola Vahinkovakuutuksen sijoitusjohtaja Juha Malm Ylen haastattelussa.

Suomalaisilla henki- ja vahinkovakuutusyhtiöillä on yhteensä 37 miljardin euron sijoitusomaisuus, joten firmojen sijoituspäätöksillä on Suomen kokoisessa maassa iso vaikutus.

– Jos ajattelisimme, että pääomasta viisi prosenttia käytettäisiin asuntojen rakentamiseen ja lisäksi otettaisiin vastaava määrä vierasta pääomaa, mikäli lainsäädäntö tämän sallisi, kyse olisi neljän miljardin euron sijoituksesta asuntoihin, Malm sanoo.

Malm laskee, että summalla voitaisiin rakentaa noin 400 kerrostaloa eli noin 12 000 asuntoa. Jos jokaisessa asunnossa asuisi keskimäärin kaksi asukasta, jopa 24 000 ihmistä saisi vuokrakodin.

Toteutuessaan tämä olisi merkittävä parannus kasvukeskusten vuokra-asuntotilanteeseen. Rakennusteollisuus ry arvioi, että tänä vuonna rakennetaan noin 16 000 kerrostalovuokra-asuntoa.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Laki kieltää velanoton

Vakuutusyhtiöt sijoittavat asiakkailta saamiaan vakuutusmaksuja esimerkiksi korkoihin, osakkeisiin, yrityslainoihin ja kiinteistöihin. Vakuutusyhtiölaki lähtökohtaisesti kieltää sijoittamisen tehostamisen velkarahalla eli niin sanotun vivuttamisen.

Eduskunta on kuitenkin säätänyt määräaikaisen lain, jonka nojalla työeläkeyhtiöt saavat käyttää velkarahaa asuntorakentamiseen. Tavoitteena on ollut vuokra-asuntotuotannon vauhdittaminen.

Malm ihmettelee, miksi henki- ja vahinkovakuuttajat ovat jääneet rannalle.

– Kun asuntosijoittamisessa on kyse maltillisen riskin ja vakaan tuoton omaisuusluokasta, niin olisi hyvin perusteltua hyväksyä maltillinen velan ottaminen asuntosijoituksiin, millä tehostettaisiin sijoittamista, Malm sanoo.

Vakuutusyhtiöiden toimintaa valvova Finanssivalvonta voi myöntää yksittäistapauksissa poikkeusluvan velanottoon hakemuksen perusteella.

Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Marja Nykänen kuitenkin sanoo, että asuntorakentamisen rahoittaminen velkavivulla ei ole sellainen asia, johon poikkeuslupa myönnettäisiin. Finanssivalvonta suhtautuu ylipäätään varauksellisesti vakuutusyhtiöiden velanottoon.

– Työeläkeyhtiöitä koskeva määräaikaissäännös on poliittinen päätös. Sitä ei ole tehty valvojan lähtökohdista, vaan poliittisesti on haluttu tukea (rakentamisen) rahoituksen saamista, huomauttaa Nykänen.

Nykäsen mukaan velanottoon liittyy aina riskejä vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kannalta. Hän painottaa, että lakiin kirjatulla velanottokiellolla on haluttu turvata yhtiöiden vakavaraisuutta ja sitä kautta vakuutettujen etuja.

Korkotuottojen hiipuminen taustalla

Henki- ja vahinkovakuuttajien kiinnostusta vuokra-asuntosijoittamiseen selittää ennen kaikkea ennätysmatala korkotaso. Finanssivalvonnan tietokannan mukaan vahinkovakuuttajien korkosijoitukset tuottivat viime vuonna vain 0,4 prosenttia ja henkivakuuttajien korkosijoitukset tasan prosentin.

Vertailun vuoksi: Finanssialan keskusliiton tilastojen mukaan kiinteistösijoitukset tuottivat vakuutusyhtiöille 5,6 prosenttia samana vuonna.

Kiinteistösijoitusten velkavivuttaminen ei ole kuitenkaan kohtalonkysymys vakuutusyhtiöille. Yhtiöt ovat tehneet hyvää tulosta, ja vakavaraisuus on säilynyt suhteellisen hyvänä.

Henki- ja vahinkovakuuttajien velanottokiellon höllentäminen on nyt ennen kaikkea poliitikkojen käsissä. Yle ei saanut asiaan kommenttia väistyvältä sosiaali- ja terveysministeriltä Hanna Mäntylältä (ps.).

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kuitenkin kerrotaan, että vakuutusalan ehdotus on otettu alustavaan tarkasteluun.