Rajat ylittävä Saamelaisneuvosto on toiminut jo 60 vuotta – "Me saamelaiset olemme yksi kansa"

Norjan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän saamelaisten kattojärjestö Saamelaisneuvosto täyttää tänään 18. elokuuta 60 vuotta. Saamelaisten taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista asemaa edistävä NGO-järjestö on saamelaisten ainoa pysyvä jäsen arktisessa neuvostossa.

Ulkomaat
Aile Javo Victoria Tauli-Corpuz
Saamelaisneuvoston presidentti Aile Javo (oik.) yhdessä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli–Corpuzin kanssa. Saamelaisneuvosto sai jo 1989 YK:ssa neuvoa-antavan aseman eli NGO-statuksen. Sámediggi / Jan Roger Østby

– Suomessa on trendinä, ettei saamelaisten oikeuksia oteta huomioon.

Näin kommentoi Saamelaisneuvoston presidentti Áile Javo keväällä uutista siitä, että uudesta metsähallituslaista on poistettu saamelaiskulttuuria suojaavat pykälät.

Áile Javo
Ođđasat

Saamelaisten puolta tiukasti pitävä Javo johtaa saamelaisten kattojärjestöä Saamelaisneuvostoa, jonka perustamisesta on tänään kulunut 60 vuotta.

Norjan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän saamelaisten yhteistyöjärjestö perustettiin Norjan Kaarasjoella 18. elokuuta vuonna 1956.

Saamelaiskäräjistä erillinen NGO-järjestö

Saamelaisneuvosto on hallituksista riippumaton kulttuuripoliittinen ja poliittinen Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisjärjestöjen sateenvarjojärjestö.

Saamelaisneuvosto on määritellyt itsensä NGO-järjestöksi eli hallitusten ulkopuoliseksi järjestöksi, jonka toiminta keskittyy kansainvälisiin alkuperäiskansakysymyksiin. Saamelaisneuvosto sai jo 1989 YK:ssa neuvoa-antavan aseman eli NGO-statuksen.

Saamelaisneuvosto on eri asia kuin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toimivat Saamelaiskäräjät, joiden edustajat valitaan vaaleilla ja jotka toimivat saamelaisten virallisina edustajina valtioiden suuntaan. Saamelaiskäräjät on perustettu 1980–90-luvuilla.

"...eivätkä valtioiden väliset rajat saa rikkoa kansamme yhtenäisyyttä"

Saamelaisneuvosto kokoontuu neljän vuoden välein Saamelaisten konferenssiin.

– Me saamelaiset olemme yksi kansa, eivätkä valtioiden väliset rajat saa rikkoa kansamme yhtenäisyyttä, kuuluu Saamelaisneuvoston päätavoite.

Sámiráđđi Murmánskkas 2013.
Saamelaisneuvosto kokoontuu neljän vuoden välein Saamelaisten konferenssiin. Tämä kuva on otettu vuonna 2013 Murmanskissa Venäjän Saamenmaalla.Nils Pajuranta / Yle Sápmi

Neuvoston tehtävänä on muun muassa edistää saamelaisten taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista asemaa sekä toimia maailman alkuperäiskansojen asioiden hyväksi.

Saamelaisneuvosto on yksi vanhimmista alkuperäiskansaorganisaatioista, joka on toiminut pisimpään.

Saamelaisneuvoston päätavoitteena on edistää saamelaisten oikeuksia jokaisessa neljässä maassa, joissa saamelaiset asuvat.

Saamelaisten edustaja Arktisessa neuvostossa

Saamelaisneuvosto on edustettuna Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostossa alkuperäiskansoja ja ihmisoikeuskysymyksiä käsittelevissä komiteoissa ja työryhmissä.

Saamelaisneuvostolla, kuten myös Inuiittien ja Venäjän alkuperäiskansojen järjestöilläkin, on pysyvä jäsenyys arktisessa neuvostossa. Se on Arktisen neuvoston ja sen työryhmien pysyvä jäsen ja edustaa niissä saamelaisia.

Jouni Lukkari Greenpeace-kámpanjas oljobohkama vuostá Árktisis.
Greenpeace

Lisäksi Saamelaisneuvosto on pysyvä edustaja Alkuperäiskansojen oikeuskeskuksen hallituksessa, Nils-Aslak Valkeapään muistorahasto Lássagámmissa ja pohjoismaisessa kirjallisuus- ja kirjastokomitea Nordbokissa.

Lähteet: Sámiráđđi, Saamelaiskulttuurin ensyklopedia