1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Kittilän kultakaivos tilasi jättityön taidemaalarilta

Rovaniemeläisen taidemaalarin Tapani Rantalan jättimäinen taulu "Kultainen leikkaus ja sen tekijöitä" paljastetaan Kittilän kultakaivoksella perjantaina. Kaivosyhtiö Agnico Eagle sijoittaa taulun Suurikuusikon kaivoskonttoriin.

Tapani Rantala maalasi taustalla olevaa jättityötä liki vuoden. "Kultainen leikkaus ja sen tekijöitä" on taulun nimi. Aihe sijoittuu Suurikuusikon kultakaivokseen Kittilässä. Kuva: Jorma Korhonen / Yle

Tapani Rantalan taulu on luonto- ja ihmisfantasia, joka liikuttaa katsojaansa Kittilästä Kanadan kaivosmaille. Seinänkokoisessa taulussa esiintyy puolensataa ihmistä.

Rantala maalasi tilaustyötä yhdeksän kuukautta. Yhtä kauan kuin lapsi kehittyy äitinsä kohdussa, hän kuvailee.

Taulua voidaan puhutella suurtyöksi jo kokonsakin perusteella: Leveyttä sillä on 3,3 metriä ja korkeutta 2,5 metriä. Taustakseen se tarvitsee kokonaisen seinän ja sellainen sille on varattu Suurikuusikon kaivoskonttorissa.

Kunnanjohtaja Seppo Maulan idea

Tapani Rantalan mukaan tauluidean takana on silloinen Kittilän kunnanjohtaja Seppo Maula. Nyt jo edesmennyt Maula ehdotti kaivosyhtiölle taulun tilaamista ja sai puolelleen Suurikuusikon silloisen johtajan Tuomo Tuohinon. Ja nyt Mikko Korteniemen johtaja-aikana hanke sitten toteutuu.

"Kultainen leikkaus ja sen tekijöitä" -suurtyö paljastetaan kutsuvierastilaisuudessa perjantaina 19. elokuuta. Lauantaina Suurikuusikossa on avoimet ovet kaikelle kansalle.

Päiviö-noita näki Kiistalan kullan

Taulun kultaisessa leikkauksessa virvatulilla istuu Päiviö -noita kumppaneineen. Myytin mukaan hänen kerrotaan tietäneen, että Kiistalan väki istuu kullan päällä. Oikein näki.

Taulun keskiötä hallitsee Suurikuusikon avolouhos ja tunneliin johtava aukko. Tapani Rantalalta on mestarillista sijoittaa tauluun 50 ihmistä; kaivoksen työntekijöitä, johtoporrasta Kanadasta ja Suomesta sekä alkuperäisväestöjen edustajina inuiitteja ja saamelaisia.

Myös alueille tyypilliset eläimiä ovat taulussa; karhuja, kettuja, joutsenia, riekkoja ja lentääpä siellä kaivosyhtiön tunnuksena maakotkakin.