Ulkomailta tuodaan siideriä ja lonkeroa, uudet merkit ja maut voivat näkyä suosiossa

Miedommat juomat maistuvat suomalaisille, mutta siideriä valmistavan yrityksen toimitusjohtaja sanoo markkinoiden olevan yleisesti laskussa.

ilmiöt
Lasipullon kauloja, joissa on avaamattomat kruunukorkit.
Vaikka suomalaiset tuovat ulkomailta siideriä paljon, esimerkiksi kajaanilaisessa yökerhossa kyseinen juoma ei enää maistu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Thomas Karlssonin mukaan suomalaisten juomatavat ovat siistiytyneet, ja miedommat juomat maistuvat jatkuvasti enemmän.

– Tiedän muistakin pohjoismaista ja Euroopasta, että perinteisen käsintehdyn siiderin kulutus on kasvussa. Mutta en usko, että se näkyy matkustajatuontitilastoissa. Suurin osa laivoilta ja Virosta tuodusta siideristä on bulkkisiideriä.

Matkustajatuontitilastoista kuitenkin nähdään, että viinaa tuodaan maahan suhteellisen paljon.

– Sitä on niin helppo kuljettaa verrattuna vaikka siideriin. Oluet, siiderit ja lonkerot vaativat pakettiauton ja kunnon käsivoimia, Karlsson jatkaa.

Ei ole olemassa oikeaa vastausta, on vain makumieltymyksiä.

Olli Heikkilä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta yhteensä 72,5 miljoonaa litraa alkoholijuomia toukokuun 2015 ja huhtikuun 2016 välillä. Long drink -juomien matkustajatuonti lisääntyi 8,4 prosenttia ja siidereiden 15,7 prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna. THL saa alkoholijuomien matkustajatuontitiedot TNS Gallupin toteuttamista tutkimuksista. Alkoholijuomien matkustajatuontia seurataan viikoittain TNS Gallupin toteuttamilla puhelinhaastatteluilla.

– Jos katsotaan alkoholin maahantuontia ja matkustajatuontia, se on viidesosa kokonaiskulutuksesta, eli ei mikään pieni tekijä. Suurin osa tuodaan Virosta, sanoo THL:n erikoistutkija Thomas Karlsson.

Alkoholin maahantuonnissa koettiin piikki 2005 (siirryt toiseen palveluun), jolloin 100-prosenttisena alkoholina laskettuna maahantuonnin määrä oli 10 miljoonaa litraa.

– Vuodesta 2008 maahantuonti on ollut keskimäärin vuositasolla noin 8 miljoonaa litraa. 2013 se pomppasi uudelle tasolle, noin 9–9,5 miljoonaan litraan. Vuoden 2014 jälkeen on ollut havaittavissa laskua, Karlsson kertoo.

Siiderien kehitystyö on jatkuvaa testaamista

Uudet siiderimerkit ja -maut voivat Thomas Karlssonin mukaan näkyä tilastoissa. Tilanteeseen vaikuttavat myös ihmisten matkustusinto ja se, kuinka Virossa mainostetaan alkoholijuomia.

– Se on suhdanneherkkää. Lisäksi vaikuttaa sekin, kuinka helpoksi alkoholijuomien tuonti tehdään. Ja myös hintataso vaikuttaa. Yleispätevää selitystä nousuille ja laskuille ei ole olemassa, vaan ne elävät koko ajan, sanoo erikoistutkija Thomas Karlsson.

Oluet, siiderit ja lonkerot vaativat pakettiauton ja kunnon käsivoimia.

Thomas Karlsson

Siiderien suhteen on Karlssonin mielestä hyvä muistaa, että siiderin tuottajilla on juomasekoitusten kohdalla eniten mahdollisuuksia keksiä uusia tuotteita.

– Siiderien kohdalla pystyy nopeastikin lanseeraamaan vaikka uuden tuotemerkin. Puolestaan oluiden kohdalla meillä on jo tiedossa tuotteiden kirjo.

Olvi Oyj:n markkinointijohtaja Olli Heikkilä kertoo, että yrityksessä on valmistettu siidereitä cappuccinon makuisesta alkaen. Hedelmistä on käytetty siiderin valmistukseen kymmeniä erilaisia, myös varsin eksoottisia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi mangostania.

– Uusien siidereiden ideoiminen on periaatteessa helppoa. Toisaalta melkein kaikki alkaa olla nähty, mutta silti uusia juttuja vuosille 2017 ja 2018 on keksitty, Heikkilä toteaa.

Matkustajilla olut- ja lonkerolavoja
THL:n tilastojen mukaan esimerkiksi long drink -juomien matkustajatuonti on lisääntynyt.Sasha Silvala / Yle

Siiderin kehitystyö on samanlaista kuin muidenkin juomien.

– Jatkuvaa testaamista ja paremman etsimistä. Maistelua, vertailua ja vaihtoehtojen kartoittamista. Sitä voi yrittää peilata eri asioiden kautta eli mikä muu vetää, mikä ei ole vetänyt, mikä vetää muissa tuoteryhmissä.

Lisäksi Heikkilän mukaan apuna ovat tutkimukset, nettikeskustelut, trendianalyysit, megatrendit ja yleinen maailman meno. Lopullisen vastauksen kuitenkin saa vasta kun tuote on markkinoilla.

Isojen volyymien taustalla massatuotantosiiderit

Vaikka siideriä tuodaan litratolkulla, ei ainakaan kajaanilaisissa yökerhoissa siideri enää maistu. Pari vuotta sitten perustetun pienen siideri-, hedelmä- ja marjaviinejä valmistavan yrityksen Kuura Cider Oy:n toimitusjohtaja sekä Suomalaisen Aidon Siiderin Seura -kannatusyhdistyksessä toimiva Petri Halmetoja kertoo, että siiderin markkinat ovat yleisesti laskussa.

– Kentien noissa tilastoissa näkyvät tarjoukset, mainokset tai muut, joilla on saatu matkustajatuonnin kautta houkuteltua asiakkaita siiderin pariin. Hinta on yksi selkeä syy siihen, miksi siideriäkin tuodaan Suomeen. Isot volyymit ovat kuitenkin sitä bulkkia.

Sana bulkki viittaa massatuotantoon ja suuriin myyntimääriin. Olvi Oyj:n markkinointijohtaja Olli Heikkilä kertoo, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa brittisiiderit olivat bulkkia, kunnes ruotsalaiset siiderimerkit nousivat muutamia vuosia sitten myyntitilastoissa niiden edelle. Pohjoismainen siiderityyppi kasvaa tällä hetkellä erityisen voimakkaasti juuri Iso-Britanniassa.

Yleispätevää selitystä nousuille ja laskuille ei ole olemassa, vaan ne elävät koko ajan.

Thomas Karlsson

– Skandisiiderit ovat helpommin juotavia kuin voimakkaamman makuiset brittisiiderit. Tosin brittisiiderit ovat kehittäneet miedompia versioita vastaamaan skandisiidereiden kovaan kasvuun ja tuoneet markkinoille muun muassa mansikan makuisia siidereitä, Heikkilä mainitsee.

Heikkilä sanoo, että mietoa massatuotantosiideriä ja voimakkaamman makuista siideriä ei voi verrata keskenään.

– Koska ne ovat tyypiltään erilaisia, niitä ei tulisi verrata keskenään, aivan kuin omenoita ja päärynöitäkään ei verrata keskenään. Ei ole olemassa oikeaa vastausta, on vain makumieltymyksiä.