Hyppää sisältöön

Vanajavesi noussut kalojen massakuolemista ja sokeista mateista hyväksi kalavedeksi

Puoli vuosisataa sitten teollisuus Hämeessä laski jätevetensä suoraan Vanajaveden vesistöön. Isojen tehtaiden lopettaminen ja ihmisten tietoisuus järvivesistä ovat parantaneet Vanajaveden tilaa. Kalakuolemat ja sokeat mateet ovat kuitenkin historiaa.

Mika Soramäki aktivoi ihmisiä toimimaan Vanajaveden eteen. Hän toimii projektipäällikkönä Vanajavesikeskuksessa. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Mika Soramäen perhe osti kesäpaikan Vanajaveden rannalta Hattulasta vuonna 1970. Seuraavana vuonna järvellä sattui iso kalakuolema.

Rannat haisivat ja kuollutta kalaa olivat paikat täynnä.

Mika Soramäki

– Rannat haisivat ja kuollutta kalaa olivat paikat täynnä. Vielä pari vuosikymmentä sitten mateet olivat sokeita ja niiden maksat olivat ihan rei’illä. Niitä ei syöty, muistelee Mika Soramäki.

– Nyt Vanajaveden reitti on hyvä kalavesi. Tässä riittää syötävää petokaloille. Kalojen terveystilannekin on parantunut. Kuhakanta on voimistunut valtavasti, ahvenet ovat suurentuneet.

Näkösyvyys parantunut

Vanajavettä vaivaa edelleen sameus, siinä on paljon humusta. Puoli vuosisataa sitten näkösyvyys oli 10-20 senttiä. Viime marraskuussa Soramäen laiturin kohdalla näkyi ensimmäisen kerran pohjaan, reilun metrin syvyyteen.

– Kesäasukas saa tehdä paljon töitä rantakasvillisuuden kanssa. Ilmastonmuutoksen vuoksi leutoina talvina pelloilta ja metsistä järveen valuu kiintoainesta. Silloin vesi muuttuu niin sameaksi, että kalaverkot joutuu ottamaan ylös, harmittelee Soramäki.

Työnsä puolesta Mika Soramäki aktivoi ihmisiä toimimaan Vanajaveden eteen. Hän toimii projektipäällikkönä Vanajavesikeskuksessa.

– Vanajaveden parantaminen vaatii meiltä jokaiselta pieniä tekoja. Isommat hajakuormittajat, kuten maa- ja metsätalous voidaan saada kuriin lainsäädännön ja korvausmenettelyn kautta. Pakolla se ei onnistu, vaan yhteistyöllä. Jos viljelijä joutuu tekemään uhrauksia sen eteen, se täytyy korvata hänelle.

Perunatehtaan lähtö helpotti

Nyt jo eläkkeellä oleva limnologi Reijo Oravainen on tarkkaillut Vanajaveden tilaa vuodesta 1975 lähtien.

Limnologi Reijo Oravainen. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– 1960-70-luvulla lähtötilanne oli erittäin huono. Kalakuolemien ja happikadon vuoksi toimiin oli pakko ryhtyä. Kausiteollisuus oli erittäin merkittävä kuormittaja. Se aiheutti kalakuolemat.

Vanajaveden tilannetta helpotti Hämeen Perunan perunajauhotehtaan siirtyminen Renkoon 70-luvun alussa. Samoihin aikoihin Suomen Sokerin Turengin tehtailla aloitettiin jätevesien allastaminen. Myös taajamien jätevesien käsittely vähensi kuormitusta.

– Hämeenlinnassakin oli suoria putkia järveen. Niitä alettiin pikkuhiljaa tukkia. Nykyisin pistekuormitus on enää hyvin marginaalinen verrattuna 70-luvun alkuun, toteaa Reijo Oravainen.

Hajakuormitus jopa lisääntynyt

Käänne parempaan tapahtui hitaasti. 1980-luvulla puhdistamot alkoivat toimia odotetusti. Vanajaveden rannalla toimi paljon pieniä tehtaita, mutta vähitellen aika ajoi niistä ohi ja tehtaita lopetettiin.

– Vasta 90-luvun aikana puhdistamot ovat alkaneet toimia erittäin hyvin. Esimerkiksi happea kuluttavasta kuormituksesta on saatu 95 prosenttia pois, fosforikuormituksesta 90 prosenttia ja typpikuormituksestakin puolet, luettelee Oravainen.

– Se, että tämä on vielä rehevä ja samea, tulee hajakuormituksesta, joka ei ole hirveästi muuttunut. Ehkä se on päinvastoin lisääntynyt, koska viljelymenetelmät ovat tehostuneet.

– Hajakuormituksessa ollaan säiden armoilla. Jos sataa paljon, ravinteita huuhtoutuu järveen ja jos on pitkiä poutajaksoja, Vanajavesikin kirkastuu. Hajakuormituksessa on työsarkaa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Ennen ei välitetty mitä purkuputkesta tuli

Teollisuuden murroksen lisäksi ihmisten tietoisuus vesistöistä on kasvanut merkittävästi.

Hämeenlinnassakin oli suoria putkia järveen.

Reijo Oravainen

– Vesistöjen virkistyskäyttö on lisääntynyt huomattavasti. Ennen ihmiset olivat tehtailla töissä, eivätkä he kerenneet katsomaan, mitä sieltä purkuputkesta tuli.

– Nyt rannoilla on paljon huvila-asukkaita ja omakotiasutusta, ihmiset haluavat, että vesistöt ovat sellaisessa kunnossa, että sitä voidaan hyödyntää kalastukseen, virkistyskäyttöön ja uimiseen.

Tällä hetkellä Vanajaveden ekologinen tila on Hämeenlinnan kaupungin kohdalla välttävä. Vanajanselkä luokitellaan tilaltaan tyydyttäväksi. Hyvälaatuiseksi vesistöksi Vanajavedellä on edessään vielä vuosien työsarka, mutta Vanajavesikeskuksen tähtäimessä on vuosi 2025.