Tilastot: Elämme terrorismin kulta-aikaa – Länsimaat pelkkä sivunäyttämö

Marylandin yliopisto Yhdysvalloissa ylläpitää maailman suurinta julkista terrorismitietokantaa. Siihen on kerätty yli 150 000 iskua. Kävimme aineistoa läpi Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkin kanssa. Tässä mielenkiintoisimmat havainnot.

terrorismi

1

Terrori-iskujen määrä 1970–2015.
Juha Rissanen, Yle.

Iskujen määrä

Tarkasteltaessa iskujen määrän kehitystä 70-luvulta nykypäivään voidaan sanoa, että maailmanlaajuisesti nyt eletään terrorismin kulta-aikaa. Viime vuosikymmenen lopulla iskujen määrä lähti räjähdysmäiseen kasvuun, mutta kasvu rajoittuu muutamaan maahan Lähi-idässä, Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Erityisesti esiin nousevat Irak, Syyria ja Afganistan.

– Terrorismi on aina sidoksissa väkivaltaisiin konflikteihin ja viime vuosina juuri näillä alueilla on käyty väkivaltaisia konflikteja, Malkki sanoo.

Vielä 70-luvulla Euroopassa tehtiin enemmän iskuja kuin missään muualla, ja ne liittyivät usein nationalistis-separatistisiin konflikteihin esimerkiksi Baskimaassa tai Pohjois-Irlannissa. Pelkästään Länsi-Euroopassa tehtiin usein yli 500 iskua vuodessa, kun nykyään määrä on selvästi pienempi. Malkin mukaan ihmisille on Isis-järjestön tekemien spektaakkelinomaisten ja paljon mediahuomiota saamien iskujen kautta syntynyt kuva siitä, että Eurooppa on nyt terrorismin keskiössä.

– Eurooppa on terrorismin sivunäyttämö, kun se vielä 70-luvulla oli maailmanlaajuisestikin terrorismin päänäyttämö, hän toteaa.

Huomioitavaa on Malkin mukaan kuitenkin se, että tätä terrorismitietokantaa koottiin ennen tietoverkkojen aikaa pääasiassa länsimaisten tietotoimistojen ja sanomalehtien kautta, eivätkä pienemmät iskut länsimaiden ulkopuolella aina välttämättä saaneet näkyvyyttä.

Global Terrorism Database

  • Global Terrorism Database -tietokantaa (siirryt toiseen palveluun) ylläpitää yhdysvaltalaisessa Marylandin yliopistossa toimiva National Consortium for the Study of Terrorism and Responses to Terrorism -tutkimuslaitos. Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkin mukaan se on laajin ja kattavin julkinen terrori-iskutietokanta maailmassa.
  • Malkin mukaan tietokanta ei kuitenkaan ole kaikilta osin kattava, sillä sen tiedonkeruumenetelmiä ja terrorismin määritelmää on vaihdeltu eri vuosina.
  • Malkki myös huomauttaa, että tietokanta pohjautuu julkisesti raportoituihin terrori-iskuihin, eikä tältäkään osalta ole kattava.

2

Terrori-iskuissa kuolleet 1990–2015. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka vs Länsi-Eurooppa.
Juha Rissanen, Yle

Uhrien määrä

Terrori-iskujen määrän kasvaessa on lisääntynyt myös niiden tuhoisuus. Vielä 70-luvulla iskuissa kuoli ja haavoittui suhteellisen pieni määrä ihmisiä. Terrorismin tuhoisuus lisääntyi Malkin mukaan selvästi 90-luvulla.

– Terrorismin tarkoitus on saada huomiota. Nykyään sen saamiseksi pitää tehdä aiempaa dramaattisempia iskuja, Malkki toteaa.

Hänen mukaansa terrorismin motiivit ovat muuttuneet ja esimerkiksi uskonnollisen taustan omaavissa iskuissa kuolee usein verrattain suuri määrä ihmisiä.

Eurooppa on terrorismin sivunäyttämö myös uhrien määrän suhteen. Hyvin kuvaavaa on se, että vuosina 2000–2015 terrorismiin kuoli Länsi-Euroopassa 675 ihmistä, kun samana aikana pelkästään Irakissa uhreja oli 58 177.

3

Iskujen päätekijät 1970–2015.
Juha Rissanen, Yle. Vuoden 1993 tiedot ovat puutteelliset. Irish Republican Army (IRA), Euskadi Ta Askatasuna (Eta), Farabundo Marti National Liberation Front (FMLN), Partiya Karkerên Kurdistanê‎ (PKK), Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia (Farc), Islamic State of Iraq and Syria (Isis).

Terroristijärjestöt – Eli kuka iskee?

Kun tarkastellaan iskujen tekijöitä ja erilaisia terroristijärjestöjä, huomataan että itse asiassa iskujen tekijää ei tunnisteta lähes puolessa kaikista tapauksista. Isis-järjestö on toisaalta noussut lyhyessä ajassa eniten iskuja tehneiden ryhmien joukkoon. Senkin tekemistä 2 833 iskusta 2 824 on tosin tehty Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

– Ehdoton valtaosa kaikista terrori-iskuista on pienen ryhmän tekemiä pommi-iskuja, joissa kukaan ei kuole. Usein nämä ryhmät tekevät vain yhden tai kaksi iskua, Malkki toteaa.

Hänen mukaansa suuret ja tuhoisat iskut, kuten syyskuun 11. päivän iskut New Yorkissa tai Isis-järjestön iskut Euroopassa ovat itse asiassa hyvin poikkeuksellisia.

– Nämä iskut ovat poikkeuksellisia Isiksen toiminnassa, sekä myös suhteutettuna Euroopan historiaan. Eurooppa on pieni sivujuonne Isiksen toiminnassa, Malkki sanoo.

4

Itsemurhaiskujen tekijät 2010–2015.
Juha Rissanen, Yle

Itsemurhaiskujen määrä

Itsemurhaiskut edustavat vain hyvin pientä osaa kaikista iskuista. Esimerkiksi 2000-luvulla tehdyistä iskuista vain viisi prosenttia oli itsemurhaiskuja. 70-luvulla niitä ei tehty käytännössä katsoen lainkaan ja yleistymään ne alkoivat vasta 1990- ja 2000-luvulla.

Leena Malkki muistuttaa myös, että Isis ei ole ainoa terroristijärjestö, joka tekee itsemurhaiskuja. Global Terrorism Databasen mukaan 2010-luvulla tehdyistä itsemurhaiskuista Isiksen tekemiä on vain 18 prosenttia.

5

Terrori-iskujen tekotavat 1970–2015.
Juha Rissanen, Yle. Vuoden 1993 tiedot ovat puutteelliset.

Iskujen tekotapa

Pommi-isku on yleisin terrori-iskun tekotapa lähes kaikkialla lukuun ottamatta Keski-Amerikkaa ja Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Toinen yleinen iskutapa on aseellinen hyökkäys.

Kummankin näiden – eli pommi-iskujen ja aseellisten hyökkäysten – suhteellinen osuus kaikista iskuista on kasvanut, samalla kun salamurhat ja yhteiskunnan perusrakenteisiin kohdistuvat iskut ovat suhteellisesti vähentyneet.

Länsi-Euroopassa 2000-luvulla ylivoimaisesti suosituin iskutyyli on pommi-isku ja niitä on keskimäärin 60 prosenttia iskuista. Viimeisen kahden vuoden aikana kuitenkin iskut rakennuksia ja muuta infrastruktuuria kohtaan ovat kasvaneet Länsi-Euroopassa, kun taas Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa niitä on vain marginaalisen pieni osuus kaikista iskuista.

6

Tyypilliset terrori-iskun kohteet aluettain 1970–2015.
Juha Rissanen, Yle

Mihin terrori-iskut kohdistuvat?

Terrori-iskujen kohteita tarkasteltaessa esiin nousee mielenkiintoisia alueellisia eroja. Länsimaiden osalta iskut kohdistuvat liiketiloihin selvästi esimerkiksi Lähi-itää enemmän, kun taas Lähi-idässä iskut kohdistuvat yksityishenkilöihin ja sotilaskohteisiin.

– Iskujen luonne on muuttunut siten, että myös Länsi-Euroopassa siviilit joutuvat aiempaa useammin terrori-iskun kohteiksi, Malkki kuitenkin huomauttaa.

Hänen mukaansa ihmisten pelko joutua terrorismin kohteeksi on ymmärrettävää, vaikka Euroopassa tehdäänkin nyt historiallisen vähän iskuja.

– Jihaditerrorismi eli islamististen terroristijärjestöjen tekemä terrorismi on satunnaisempaa kuin aiempi terrorismi Euroopassa. Vaikka se tappaa vähemmän, sitä on vaikeampaa ennakoida. Pelko liittyy juuri tähän, Malkki sanoo.