Kiky yllätti taas: kunnat menettämässä satojen miljoonien verotulot – huolissaan niin palkansaajat kuin työnantaja

Kunta-alan järjestöjen mukaan jopa 8000 työpaikkaa on vaakalaudalla, ellei kunnille korvata kesällä äkättyä kilpailukykysopimuksen seurausta eli kuntien 384 miljoonan veromenetystä. "Huoli on päällä", arvioi kuntatyönantaja.

politiikka
Sadan euron seteleitä
Kunnat kärsivät kikyn takia yhteensä lähes 400 miljoonan euron odottamattomat veromenetykset, kertovat kunta-alan järjestöt.Jyrki Lyytikkä / Yle

Sitä mukaa, kun kilpailukykysopimuksen vaikutukset täsmentyvät, yllätyksiä seuraa.

Muun muassa kilpailukykysopimuksessa sovittu sairauspäivärahamaksujen siirto palkansaajille vie niiden verovähennyskelpoisuuden takia kunnilta yhteensä noin 384 miljoonaa euroa verotuloja. Hallituksen budjettiehdotuksessa summa näkyy miinusmerkkisenä eli näyttää siltä, ettei menetettyjä tuloja olla korvaamassa kunnille.

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:stä pitää tilannetta kuntien kannalta kohtuuttomana.

– Ei tämän näin pitänyt mennä. Kun kikystä sovittiin, luvattiin, että veromenetykset korvataan täysimääräisesti. Kuntien lakisääteisten palvelujen tuotanto on vaarassa, Niemi-Laine sanoo.

"Kaikki keinot käytössä"

Kunta-alan työntekiijät laskevat, että veromenetys vaarantaa kunnissa jopa 8000 työpaikkaa. Ne vaativat torstaina vetoomuksessaan, että hallitus korvaa menetetyt eurot täysimääräisesti.

Vetoomuksen ovat allekirjoittajeet JHL, JUKO, SuPer, Tehy sekä Jyty. Niiden mukaan kunta-alan henkilöstö on kantanut vastuunsa kilpailukyvyn edistämisestä työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla jopa raskaammin kuin muut palkansaajat.

JHL:n Niemi-Laine muistuttaa, että kuntien osalta kilpailukykysopimus on edelleen allekirjoittamatta.

– Kaikki vaihtoehdot ja keinot ovat käytössä. Jos kiky kaatuu, se tietää tosi kovaa rumbaa, Niemi-Laine.

"Riski on olemassa"

Kuntien mahdollisesti menettämän 384 miljoonan euron veropotin mittaluokka tarkentui Kuntatyönantajien työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan vasta viime aikoina.

Keskeinen linjaus kilpailukykysopimuksessä on Jalosen mukaan kuitenkin edelleen se, ettei kunnille koidu kikystä suoraa rahallista menetystä.

– Oletusarvo kilpailukykysopimuksesta sopiessa oli, että kuntatalous ei heikkene sen seurauksena vaan säilyy kustannusneutraalina, Jalonen sanoo.

Menettettyjä verotuloja on nyt ennakoitua enemmän. Jalosen mukaan on "huoli päällä", ettei kustannusneutraalius säily.

– Riski on olemassa. Tietenkin se vaikeuttaa kuntien toimintaan, jos tulopohja heikkenee. Tavoite oli, että työpanosta lisäämällä voidaan ensisijaisesti tuottaa enemmän palveluja kuntalaisille.

Neuvotteluja tilanteesta käydään Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön välillä.