Sorsastuskausi alkaa – "Jokainen metsästäjä on metsästyksen käyntikortti"

Sorsastuskausi alkaa lauantaina puolilta päivin. Kaudesta odotetaan kohtuullisen hyvää, sillä sinisorsien ja tavien kannat ovat kasvaneet viime vuodesta. Onnistunut kausi edellyttää myös hyviä metsästystapoja.

luonto
Sorsastaja etsii sorsaa.
Antti Kettumäki / Yle

Suomen Metsästäjäliitto ja lintujärjestö BirdLife Suomi muistuttavat metsästäjiä hyvistä metsästystavoista. Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen toteaa, että metsästäjän hyvät tavat koostuvat useista asioista.

– Huomioidaan toiset metsästäjät, huomioidaan riista. Kunnioitetaan saalista ja pyritään saamaan se eettisellä tavalla haltuun. Ja muutenkin käyttäydytään ihmisiksi. Jokainen metsästäjä on metsästyksen käyntikortti.

Lisäksi Salonen kehottaa käyttämään metsästyksen apuna koiraa, jotta ammuttuja lintuja ei jäisi luontoon.

Labradorinnoutaja Aada luovuttaa sorsaa Mika Laineelle
Nina Keski-Korpela / Yle

Osaava metsästäjä hallitsee aseensa ja hermonsa.

– Etiikkaan liittyy myös se, että haulikolla ei ammuta ylipitkille matkoille vaan pitäydytään siinä 30–35 metrissä. Ei metsästetä pimeällä, jotta aina voidaan olla varmoja riistan tunnistamisessa, neuvoo Jaska Salonen.

– Ja sitten otetaan huomioon myös oma ampumataito. Että jos taidot ei ole ihan riittävällä tasolla niin pyritään huomioimaan se, että ei tehdä hätiköityjä riistalaukauksia.

Osa vesilintulajeista taantuu

Vaikka sinisorsien ja tavien kannat ovat kasvaneet, osa lajeista on taantunut. Metsästäjäliitto kehottaakin jättämään mm. jouhisorsat, punasotkat ja tukkakoskelot rauhaan. Myös metsähanhi, haapana, haahka ja isokoskelo on luokiteltu Suomessa vaarantuneiksi. Metsähanhen metsästys on tänäkin vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Sinisorsanaaras järven ruovikossa
Raine Martikainen / Yle

Pelkästään metsästystä sääntelemällä kantoja ei voida pelastaa, sanoo Jaska Salonen Metsästäjäliitosta.

– Riistavesilintujen taantuma ei johdu metsästyksestä, vaan siellä on taustalla paljon isompia ongelmia, kuten elinympäristöjen ja kosteikkojen hoito. Meillä on paljon luontaisia kosteikkoja kasvanut umpeen. Siellä voitaisiin kansallisessakin mittakaavassa tehdä paljon vesilintujen hyväksi.

– Silloin kun joku tietty laji taantuu, metsästyskuolleisuudella voidaan silti vaikuttaa helposti kannan populaatioon.

Kosteikkojen kunnossapitoon yhteisvoimin

Vesilintujen hyväksi tehty työ on parhaillaan yhteistyötä. Elinympäristöjä voidaan parantaa paitsi lintuharrastajien, myös maanomistajien ja kaikkien kosteikon ympärillä toimivien tahojen kanssa. Näin tehdään esimerkiksi Sammalistonsuolla, Vapon ja Kekkilän omistamalla kosteikolla, kertoo Salonen.

– Siellä meillä on ollut yhteistyöpöydän ympärillä kaikki harrastajat: Luonnonsuojeluliitto, lintuharrastajat, paikalliset metsästysseurat, kaupungin ympäristö- ja puutarhapuoli, hyönteistutkijoita. Tämä [yhteistyö] on asia, johon meidän pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Sorsalintujen metsästys alkaa lauantaina 20.8. kello 12.

Suomen Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salosta haastatteli Pauliina Tolvanen.