Järjestäytyneen rasismin vastainen lakikampanja torjuttiin kolmessa nuorisojärjestössä – syynä sananvapaushuolet ja lakiasiantuntijoihin nojaaminen

Poliittiset nuorisojärjestöt kampanjoivat järjestäytyneen rasismin kirjaamiseksi rikoslakiin. Kolme nuorisojärjestöä jäi aloitteen ulkopuolelle – selvitimme miksi.

Kotimaa
Anonyymejä ihmisiä ostoskeskuksessa.
Henrietta Hassinen / Yle

Elokuun alussa julkistettiin Huominen ilman pelkoa – järjestäytynyt rasismi rikoslakiin -kampanja. Kampanjan tavoite on saada järjestäytynyt rasismi rikoslakiin keräämällä 100 kansanedustajan allekirjoitukset. Erityisesti poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt lähtivät innokkaasti mukaan kampanjaan, jolla on nyt takanaan 26 järjestöä.

Aloitteen torjuivat kuitenkin perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien nuorisojärjestöt. Muiden suurimpien puolueiden nuorisojärjestöt kannattavat aloitetta ja Kokoomusopiskelijatkin ovat mukana Kokoomusnuorten poisjättäytymisestä huolimatta.

Aloitteen kannattajat vaativat muutoksia rikoslakiin ja yhdistyslakiin. Rotusyrjintää edistävään toimintaan osallistumisesta tulisi aloitteen mukaan tuomita sakkoon tai enintään kahden vuoden vankeuteen. Yhdistyslakiin halutaan myös lisäyksiä, jotka kieltävät rotu- tai muuta syrjintää edistävän yhdistyksen.

Pelkoa puheen puolesta

Perussuomalaiset Nuoret suhtautuvat aloitteeseen jyrkän kielteisesti, vaikka irtisanoutuvat rasismista. Heidän mielestään valtion keinoja puuttua ihmisten ajatuksiin ja sananvapauteen tulisi välttää.

– Tämä järjestäytynyt rasismi rikoslakiin -aloite on jälleen yksi keino toisin ajattelevien poliittiseen ajojahtiin. Kaikki maahanmuuttokriittisesti ajattelevat ovat tähtäimessä. Jos tämä menisi läpi, niin meidän ajatuksia, analyysia ja ratkaisuehdotuksia pyrittäisiin suitsimaan. Poliittista taistelua ei saisi pukea tällaiseen kauniiseen asuun, PS-Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen sanoo.

Nykyinen lainsäädäntö on Tynkkysen mukaan rasismin torjuntaan riittävä, jopa liiallinenkin.

– Asiantuntijat ovat tyrmänneet tämän kampanjan toteamalla nykylainsäädännön olevan jopa tiukempi kuin aloitteen ehdottamat muutokset.

Laissa on jo Tynkkysen mukaan turhiakin kohtia. PS-Nuoret poistaisivat rikoslaista kokonaan 11. luvun 10. pykälän ensimmäisen osan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Siinä kielletään levittämästä tiedoa, mielipidettä tai muuta viestiä, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää sen erityispiirteiden vuoksi. Rangaistuksena tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Lakiasiantuntijoiden jalanjäljissä

Kristillisdemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Remo Ronkainen pitää rasismia suurena ja ehdottoman kielteisenä haasteena suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Aluksi innostuimme ja olimme jo lähdössä mukaan kampanjaan. Luettuamme asiantuntijalausuntoja ja tutustuttuamme lakimuutosideaan tarkemmin, emme kuitenkaan enää pitäneet aloitetta parhaana tapana puuttua itse ongelmaan, eli rasismiin, Ronkainen selittää.

KD Nuorten hallitus on huolissaan, ettei aloitteesta poisjäämistä vain ymmärrettäisi väärin rasismin hyväksymiseksi. Honkasen mukaan nuorisojärjestö tukeutui päätöksessään oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoston asiantuntemukseen.

– Jos tämä vihreiden suunnalta tullut aloite menisi läpi, niin en näe siinä mitään suuria uhkia. Meidän mielestämme kuitenkin kulttuurien ja uskontojen välinen kohtaaminen saattaa vähentää rasismia tehokkaammin kuin asian kirjaaminen lakiin tällaisenaan. Pahimmillaan kiellot voivat lisätä vastakkainasettelua "vihervasemmiston" ja "oikeiden suomalaisten" välillä ja ehkä myös lietsoa itse rasismia, Ronkainen pohtii.

Nykylaki aktiiviseen käyttöön

Myös Kokoomusnuoret pitävät kyseisiä lakimuutoksia vääränä keinona taistelussa rasismia vastaan. Nykyistä keinovalikoimaa tulisi kuitenkin käyttää aktiivisemmin. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on kritisoinut Suomea siitä, että rasismin ilmiöistä huolimatta rotusyrjintäsyytteistä annettujen langettavien tuomioiden määrä on pieni ja tapauksia viedään oikeuteen harvoin.

– Kuten asiantuntijatkin ovat todenneet, meillä on jo laissa laajasti rajoitettu rasistista toimintaa. Kieltoja on esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, hyvän tavan tai lain vastaisten yhdistysten perustamisesta, viharikoksista sekä kunnianloukkauksista, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov linjaa.

Sazonov kaipaisi kuitenkin järkeviä lainsäädännöllisiä keinoja katupartioiden toiminnan estämiseksi.

Huominen ilman pelkoa on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaiskampanja, jonka laittoivat alulle vihreiden nuorisojärjestön puheenjohtajat Jaakko Mustakallio ja Saara Ilvessalo. Kampanjan tukijat haluavat viestittää, ettei kansalaisvapauksia saa käyttää toisten ihmisryhmien kansalaisvapauksien rajoittamiseen, sekä antaa viranomaisille vahvan selkänojan puuttua järjestäytyneeseen rasistiseen toimintaan. Kannattajat perustelevat tarvetta rasismin vastaisen lain tiukentamiseen YK:n rotusyrjinnän vastaisella sopimuksella.