Metsävaratietojen luovuttaminen on saanut metsänomistajat varpailleen

EU:n tavoite helpottaa yksityismetsiä koskevan tiedon luovuttamista on saanut metsänomistajat varpailleen. Maa- ja metsätalousministeriöstä asiaa perustellaan sillä, että metsävarallisuus ei muodosta kenenkään kokonaisvarallisuutta.

luonto
Vanhasta puusta kasvaa ties mitä.
Jenny Huttunen / Yle

Suomessa metsävaratiedot on katsottu yhdeksi henkilörekisteriksi. Tämän vuoksi tietoja pyydettäessä on pitänyt kertoa niiden käyttötarkoitus, jos ne ovat liittyneet luonnolliseen henkilöön.

Metsähakkuuta.
Tiukasti suojeltuihin alueisiin kuuluvia metsä- ja kitumaita on eniten Pohjois-Suomessa: 1,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 17 prosenttia metsäpinta-alasta. Etelä-Suomessa vastaava ala on 0,4 miljoonaa hehtaaria eli kolme prosenttia metsäpinta-alasta. Ismo Pekkarinen / AOP

EU:n komission mukaan Suomi rajoittaa liikaa metsää koskevien ympäristötietojen luovuttamista. Suomessa tiedot ovat sinänsä julkisia, mutta niitä on rajattu tietosuojaperusteilla. Komission mukaan Suomen pitää erottaa metsiä koskevat ympäristötiedot ja henkilötiedot toisistaan. Metsänomistajat kokevat esimerkiksi metsän kuviotiedot yksityiseksi tiedoksi.

Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Ilpo Pentinpuro ihmettelee, miksi EU:n huomautus Suomelle on julistettu salassa pidettäväksi. Salailusta ja avoimuudesta syntyy ristiriita Pentinpuron mukaan.

– Metsänomistajia huolettaa varmaa ihan eniten se, että metsävaratieto ja kuviokohtainen metsätieto koetaan hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi. Metsänomistajien keskuudessa koetaan, että se on hiukan sama asia

Tarve olisi nostaa tietojen hyödyntämisastetta nykyisestä.

päällikkö Raito Paananen, Suomen metsätieto

kuin kysytään, että kuinka paljon sinulla on vaikka osakkeita omistuksessa tai paljon on rahaa pankkitilillä, Pentinpuro kokoaa.

"Metsävarallisuus ei muodosta varmaankaan kenenkään kokonaisvarallisuutta"

Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että salassapito on normaali käytäntö, kun kyse on keskeneräisestä EU-rikkomusasiasta. Julkisuuslain mukaan taas kokonaisvarallisuutta koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä, mutta metsävarallisuutta se ei koske.

– Metsävarallisuus ei muodosta varmaankaan kenenkään kokonaisvarallisuutta ja se on se, minkä takia ne eivät ole salassa pidettäviä. Voi miettiä sitäkin, että meillä on jokamiehenoikeus ja kuka tahansa voi kävellä kenen tahansa metsässä ja tehdä itse havaintoja, sanoo lainsäädäntöneuvos Kirsi Taipale maa- ja metsätalousministeriöstä.

Mäntytaimikkoa
Mauri Tikkamäki / Yle

Suostumuksia tietoihin antanut vain neljännes metsänomistajista

Suomen metsäkeskus kerää metsävaratietoja julkisilla varoilla. Niitä voitaisiin hyödyntää paremmin esimerkiksi taimikonhoidossa, miettii Metsätiedon päällikkö Raito Paananen. Nuorten metsien hoito laahaa pahasti Keski-Suomessa. Paananen arvioi tilanteen olevan samankaltainen koko Suomessa: hoitotöiden tarve taimikoissa olisi noin puolitoista kertainen siihen nähden, mitä hoitotöitä on viime vuosina tehty.

Nuoren metsän ja taimikoiden hoitotarve on Keski-Suomessa runsaat 30 000 hehtaaria vuodessa. Jos kaikki hoitotyöt tehtäisiin, olisi sen työllistämisvaikutus noin 200 henkilötyövuotta.

Metsänomistajat voivat tehdä suostumuksen, että metsätoimijat saavat käyttää heidän metsätietojaan. Paanasen mukaan ainoastaan noin neljännekseen metsätiedoista on annettu suostumus.

– Tarve olisi nostaa tietojen hyödyntämisastetta nykyisestä. Toki me pyrimme keräämämme tiedon avulla edistämään metsätaloutta ja neuvomaan metsänomistajia hoito- ja hakkuukohteista.

Tärkeintä hoidossa on omistajien oma aktiivisuus ja se, että metsätoimijat tavoittaisivat omistajat. Metsänomistajakunta on iäkästä, keski-ikä on yli 60 vuotta. Sen lisäksi on yhteisomisteisia tiloja, joissa päätöksenteko voi olla hankalaa.

Haastattelut teki Riina Mäentausta.