Metsäyhtiöt ja ympäristöjärjestöt penäävät jälleen yhdessä varoja metsäluonnonsuojeluun

Metsiensuojelutavoite on vaarassa jäädä haaveeksi, uumoilevat metsäyhtiöt ja luonnonsuojelujärjestöt. Niiden mukaan Metso-monimuotoisuusohjelma tarvitsee 30 miljoonaa euroa enemmän kuin sille on ensi vuodeksi kaavailtu. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan varojen vähetessä suojelun painopiste on siirtynyt Etelä-Suomeen.

politiikka
Kuusimetsä.
Matti Myller / Yle

Metsäyhtiöt ja ympäristöjärjestöt vetosivat viime keväänä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiseen (kesk.), jotta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson rahoitusta kohennettaisiin. Asia on jälleen ajankohtainen elo–syyskuun vaihteen budjettiriihen lähestyessä.

Metso-ohjelman kautta on pyritty suojelemaan metsäluonnon monimuotoisuutta. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä.

Metso-ohjelman rahoitus on nostettava viime vuoden tasolle, vaativat luonnonsuojelujärjestöt ja metsäyhtiöt yhdessä. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenojen rahoitukseen on kaavailtu 18 miljoonaa euroa. Tarvittava summa on metsäasiantuntijoiden mukaan 30 miljoonaa euroa suurempi, 48 miljoonaa euroa.

– Maanomistajat ottavat paljon yhteyttä. Usein kyse on pienistä metsäalueista, joiden puu olisi lähinnä kuitupuuksi soveltuvaa. Heillä olisi haluja suojella, kuvailee Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Suojeluun varatut rahat käytetään hänen mukaansa alkuvuodesta. Loppuvuodesta Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksissa joudutaan toteamaan halukkaille, ettei Metso-rahoja enää ole.

"Ainutlaatuinen ja vakiintunut ohjelma"

Metsäyhtiöille kuten UPM:lle on selvää, että suojelu on olennainen osa kestävää metsätaloutta. Metso-ohjelmassa alusta lähtien mukana olleen metsäyhtiö UPM:n kansainvälisten metsäasioiden johtaja Timo Lehesvirta kiittelee ohjelman olevan kansainvälisestikin ainutlaatuinen, vapaaehtoisuuteen perustuva metsiensuojelun keino, joka on jo vakiintunut käyttöön.

– Kun suojelu on omistajalähtöistä, vapaaehtoisuus lisää luonnonsuojelun yleistä hyväksyttävyyttä metsänomistajien keskuudessa, Lehesvirta kuvailee toimintatapojen eroa verrattuna siihen, että valtio vain ilmoittaisi, mikä alue suojellaan.

Vapaaehtoisuus lisää luonnonsuojelun yleistä hyväksyttävyyttä metsänomistajien keskuudessa.

Timo Lehesvirta

Esimerkiksi pelkästään UPM omistaa Suomessa 700 000 hehtaaria metsää. Lehesvirran mukaan niistä kymmenisen prosenttia on suojeltu.

"Rahat vähissä, painopiste Etelä-Suomessa"

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Lundvall kuvailee, ettei jo tehty työ mene hukkaan, mutta se jää kesken, jos Metso-ohjelman rahoitusta ei lisätä. Hyviä kohteita jää rahanpuutteessa suojelematta. Tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä suojeltaisiin lähes 100 000 hehtaaria metsää. Tavoitteesta on saatu vuodesta 2008 lähtien kasaan yli puolet.

Samaan aikaan hallitus panostaa kärkihankkeeseensa biotalouteen, jonka takia metsiä hakataan entistä enemmän.

– Täytyisi kehittää lisää tasapainoa. Metso olisi hyvä väline luoda sitä, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall sanoo.

Hän nostaa esille sen, että Metso-varojen vähenemisen takia suojelun painopiste on siirtynyt Etelä-Suomeen. Nimestään huolimatta Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman kautta on suojeltu alueita myös esimerkiksi Etelä-Lapista.

– Ylä-Lappia myöten olisi halukkaita, mutta Pohjois- ja Keski-Lapin metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta tähän osallistua, Lundvall kuvailee.

Hallitus käsittelee ensi vuoden talousarviota budjettiriihessään elo-syyskuun vaihteessa. Luonnonsuojelurahoituksen lisäksi kysymyksiä ovat herättäneet ilmastonmuutoksen hillintään tarvittavat varat.