Serlachius, Rosenlew, Fazer – herrat keksivät kytätä sorsia vanhoista tammitynnyreistä

Englannista tuodut suuret tammitynnyrit olivat vuosikymmeniä sitten käteviä sorsastuksessa. Suomalainen metsästyseliitti istuskeli niissä ja naukkaili lämmikettä kun apurit hästistelivät sorsalintuja lähemmäksi. Sorsastynnyreitä on yksi jäljellä.

Kotimaa
Mies katselee sisälle isoon puutynnyriin
Suomen metsästysmuseon museopalvelupäällikkö Perttu Matero tutkii tammitynnyriä, josta aatelissuvun miehent metsästivät aikoinaan sorsalintuja.Miki Wallenius / Yle

Joku keksi Satakunnassa uusiokäyttää sorsastuksessa isoja tyhjiä tammitynnyreitä noin 90 vuotta sitten.

Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä nököttää yhdessä nurkassa tiettävästi ainut noilta ajoilta säästynyt tynnyri. Sen arvellaan olevan 1930-40 -luvulta.

Museon museopalvelupäällikkö Perttu Matero kertoo, että tynnyrit oli tarkoitettu hienoille herroille.

– Ilmeisesti Rosenlewin aatelissuvun Satakunnan metsästysmaille oli jotakin kautta Englannista kulkeutunut näitä isoja tynnyreitä, joita sitten huomattiin käyttää myös passipiiloina.

Tynnyreitä nähtiin Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä

Tynnyreitä käytettiin tiettävästi kahdessa paikassa: Satakunnassa Kauvatsan linnuistaan tunnetulla Puurijärvellä sekä Kanta-Hämeessä Tammelassa.

Sorsastustynnyri on puolitoista metriä korkea ja niin leveä, että sinne mahtui sorsastaja helposti passiin odottamaan sopivaa hetkeä.

Tynnyrissä saattoi olla passissa kengät kuivina ja näkösuojassa.

Perttu Matero

–Koska siinä oli pitävä pohja, niin vesirajassa ruovikossa saattoi tynnyrissä olla passissa kengät kuivina ja näkösuojassa.

Suuret tammitynnyrit kuljettiin matalan Puurijärven rantakaislikkoon ja metsästäjä kipusi sisään.

Tynnyrit jopa sisustettiin herroja varten.

Sisään asennettiin pieni punanahkainen penkki ja tynnyrin sisälaitaan kiinnitettiin niin ikään nahalla verhoiltu hylly. Siihen mahtuivat panokset, pikari ja taskumatti.

Ennen vuotta 1960 sorsalintujen metsästys alkoi keskiyöllä, joten kosteassa yöilmassa ”sisäinen villapaita” oli tarpeen.

Tynnyreistä sorsastivat merkkimiehet

Isokenkäiset asettuivat tynnyreihin kyttäämään sorsia Roselew-yhtiön toimitusjohtajan vuorineuvos Sven-Erik Rosenlewin johdolla.

Mies tynnyrissä
Sorsastustynnyrissä oli metsäställä mukana viltti, evästä ja juotavaa.Miki Wallenius / yle

– Metsästysseurueeseen ovat tiettävästi kuuluneet vuorinevos Rosenlewin lisäksi vuorineuvos Serlachius, Osuuskunta Metsäliiton toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen ja metsätieteen professori ja tuleva Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara. Vieraana kävi muun muassa sen aikainen pääministeri Urho Kekkonen.

Sama porukka pyöri myös Tammelassa, josta makeistehtailija Karl Fazer oli vuokrannut metsästysmaita käyttöönsä.

Apulaiset kävivät hätistelemässä matalapohjaisilla veneillä sorsalintuja lentoon. Houkutuslintuina käytettiin myös veteen kellumaan asetettuja kaaveita.

Taidokkaasti veistetyt ja maalatut puulinnut olivat olivat perimätiedon mukaa itsensä Akseli Gallen-Kallelan veistämiä.

Outo tynnyri kiinnostaa museossa kävijöitä

Mitä tynnyreissä oli Englannista oikein tuotu? Sitä ei tiedetä. Jotain nestemäistä, koska tynnyrit olivat tiiviitä ja niissä on pyöreä aukko, josta nesteen on voinut valuttaa ulos.

Vieraana kävi muun muassa sen aikainen pääministeri Urho Kekkonen.

Perttu Matero

Suomen metsästysmuseossa outo tynnyri ja sen sisällä istuva miesnukke herättävät vierailijoissa kummastusta. Sen verran harvinaisesta sorsastusesineestä on kyse.

– Lapset tähän usein juoksentelevat ja huudahtavat: kato siellä on ukko ja sillä on pyssy ja se istuu tynnyrissä.

– Poikkeuksellinen oman aikansa innovaatio, tokaisee Suomen metsästysmuseon museopalvelupäällikkö Perttu Matero ja taputtaa rapistunutta tynnyriä.