Koe uusi yle.fi

Ylen selvitys: Viidennes professoreista istuu yritysten hallituksissa – "Olemme hyödyntämätön voimavara"

Maan hallitus perää tiiviimpää kumppanuutta tiedeyhteisön ja liike-elämän välillä, jotta parhaat ideat saataisiin tuotantoon ja vienti vetämään. Ainakin professorit olisivat valmiit lisäämään yhteistyötä, vaikka moni esittikin varauksia.

Kotimaa
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomalaisen akateemisen maailman ja yritysten yhteistyössä näyttäisi olevan parantamisen varaa.

Yle kartoitti Professoriliiton kanssa professorien hallituspaikkoja yrityksissä ja kyseli samalla heidän mielipidettään liike-elämän ja yliopistojen yhteistyöstä.

Valtaosa professoreista ei osallistunut suoraan yritysten toimintaan. Noin 80 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole yhtään hallituspaikkaa. Viidennes vastaajista kertoi istuvansa yrityksen hallituksessa. Professoreita pyydettiin jättämään huomiotta omat yritykset, joita käytetään luentopalkkioihin ja julkaisutoimintaan.

Myöntävästi vastanneista professoreista melkein 70 prosenttia ilmoitti olevansa yhden yhtiön hallituksessa. Kaksi hallituspaikkaa oli viidenneksellä. Runsaalla seitsemällä prosentilla oli kolme. Varsinaiset hallitushait olivat harvinaisia. Vain pari prosenttia vastaajista istui yli viiden yrityksen hallituksessa.

Enemmistö yrityksistä, joissa akateemikot olivat mukana toimivat koulutus- ja tutkimussektorilla. Muu vaihtoehto oli toisena. Teollisuustuotteet ja -palvelut sekä terveydenhuolto tulivat melkein tasoissa kolmantena.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Osakkuus ja asiantuntijuus hallituspaikkojen taustalla

Yli puolet professoreiden hallituspaikoista oli pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Start-up- eli kasvuyhtiöitä oli viidennes ja muun tyyppisiä yrityksiä neljännes. Pörssiyrityksiä oli vain kolmisen prosenttia.

Ylivoimaisesti suurin syy hallituksessa istumiseen oli toimialaan tai tuotteisiin liittyvä osaaminen. Melkein 47 prosenttia professoreista ilmoitti hallituspaikan perustuvan omaan asiantuntemukseen. Oikeat kontaktit toivat hallitusjäsenyyden vajaalle neljännekselle.

Yllättävän moni professori ilmoitti olevansa osakas yrityksessä, jonka hallituksessa istui. 36 prosenttia professoreista toimi yrityksen osakkaana, ja melkein saman verran kertoi toimivansa yhtiössä ulkopuolisena asiantuntijana. Noin viidennes professoreista paljasti yrityksen liikeidean perustuvan omaan tutkimukseen tai innovaatioon.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

"Olemme hyödyntämätön voimavara"

Professoreiden kommenteista käy ilmi, että liike-elämän ja yliopistojen yhteistyötä pidetään tärkeänä ja sitä tulisi ehdottomasti olla nykyistä enemmän. Moni professori katsoi, että heidän akateeminen asiantuntemuksensa ja tietotaitonsa on monin tavoin hyödyntämätön voimavara. Yhteishankkeiden todettiin antavan uusia ajatuksia molemmille osapuolille, mikä taas on tärkeää tuotekehitykselle ja uusille innovaatioille.

Vastausten mukaan erityisesti kaupallis-teknisillä aloilla ja soveltavissa tieteissä yritysyhteistyö olikin jo tiivistä ja sitä pidettiin aivan välttämättömänä.

Useat professorit korostivat, että vaikka heillä ei ole hallitusjäsenyyksiä, muunlainen yhteistyö yritysten kanssa on jatkuvaa. Esimerkeiksi nostettiin vierailuluennot ja -kurssit, mentorointi sekä tohtorikoulutettavat. Vähäisenä ei pidetty myöskään sitä, että opiskelijoille ja tohtorikoulutettaville avautuu samalla mahdollisuuksia työllistyä kumppanuusyrityksiin.

Suomen pärjääminen tarvitsee tätä yhteistyötä. Ei puhuta vain taloudesta vaan koko Suomen kehittämisestä.

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämerin mielestä professorien kommenteissa näkyy ajatus, että parhaimmillaan tiedemaailman ja yritysten yhteistyö hyödyttää kaikkia.

– Laajasti ottaen Suomen pärjääminen tarvitsee tätä yhteistyötä. Siinä ei puhuta vain taloudesta vaan koko Suomen kehittämisestä.

Professorit katsoivat, että yhteistyön avulla tiedetään paremmin, mitä yritysmaailmassa käytännössä tapahtuu. Moni nosti esiin myös yritysten osuuden tutkimusrahoituksessa, kun valtion rahahanat ovat ehtyneet.

Hallituksen koulutukseen ja tutkimusrahoitukseen kohdistamat säästöt mainittiin useasti. Erityisesti harmittivat Tekesin apurahojen leikkaukset. Professoreista yritysyhteistyölle pitäisi ehdottomasti kehittää omat toimintatavat ja rahoitusmuodot, mikäli sitä halutaan kasvattaa.

Hämeri lähettääkin viestin valtiovallan suuntaan: hallituksen rooli on mahdollistaa tämä.

– Yliopistoväkeä voisi kannustaa rahallisilla tai verokannustimilla tekemään asioita, joiden lopputulos on yritystoimintaa. Tekesin kautta viime vuosina kanavoitu valtion tuki on ollut merkittävää. Uskon, että leikkaamisen sijaan olisi järkevää kasvattaa tukea. Nimenomaan sellaista, jossa yliopistotutkimusta viedään yritysten hyödyksi.

Grafiikka

"Akateeminen vapaus taattava"

Vaikka moni professori suhtautui periaatteessa myönteisesti yritysyhteistyöhön, liittyi aiheeseen paljon pelkoja.

Osa totesi, ettei se sovi kaikille tieteenaloille tai yritykset eivät ole kiinnostuneet heidän tutkimusalastaan. Yhteiskuntatieteillä ja humanistisilla tieteillä näytti ylipäätään olevan vähemmän siteitä liike-elämään.

Kriittisesti suhtautuvat professorit muistuttivat, että päätöksenteon pitää pysyä yliopistojen käsissä: tieteellinen riippumattomuus ei saa vaarantua. Yritysten tarpeet eivät saa myöskään ohjata liiaksi tutkimuskohteita, vaan tutkimustyössä on säilytettävä aina selvä tieteellinen aspekti.

Moni varmasti pelkää, että liike-elämä määrittelee mihin tutkimusresurssit tulevaisuudessa keskitetään.

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri

Osa pelkäsi tutkimuksen laadun kärsivän, jos yritykset voivat tilata tietynlaisia tuloksia tai kiirehtiä tutkimusta valmiiksi. Vastauksissa painotettiin, ettei yhteistyö saa olla edellytys tutkimusrahoituksen saamiseen.

Kielteisistä asioista nostettiin myös esille se, että tutkimustietojen käyttö kaikkien hyväksi ja yritysalaisuus voivat olla ristiriidassa. Lisäksi moni pelkäsi intressiristiriitaa ja katsoi, että yrityksen hallituksessa toimiminen voi rajoittaa omaa tutkimustoimintaa.

Professorit sysäsivät vastuuta yhteistyön käynnistämisestä myös yrityksille ja niiden johdolle. Heistä toimintaansa aktiivisesti kehittävät yritykset osaavat jo nyt hyödyntää akateemisen maailman kokemusta.

Professori Kaarle Hämeriltä löytyy ymmärrystä kollegojen huolille. Hänen mukaansa julkisuudessa on viime aikoina korostettu yksipuolisesti yritysmaailman näkökulmaa.

– Moni varmasti pelkää, että tämä muodostuu tutkimuksen pääsäännöksi ja määrittelee sen, mihin resurssit tulevaisuudessa keskitetään. Pelot ovat varmasti alakohtaisia. Toisilla yhteistyö yritysten kanssa on päivittäistä ja toisilla ei ole ollenkaan traditioita.

Hämeri muistuttaa, että professoreiden päätehtävät ovat opettaminen ja tutkimus. Yritysten hallitustyöskentely ei saisi verottaa liiaksi aikaa ydintoiminnasta.

Ylen ja Professoriliiton yhteinen kysely lähetettiin noin 2 420:lle Professoriliiton jäsenelle. Kyselyyn vastasi 677 työelämässä ja eläkkeellä olevaa professoria. Kyselyn vastausprosentti on 28 prosenttia. Kysely toteutettiin verkossa 15.–17.8.2016.