Kasvokkain: Liikennepsykologi Mika Hatakka: Ihminen ajaa kuin elääkin

Liikennepsykologi Mika Hatakan mielestä liikenneraivo näkyy erityisesti päivän lehdissä. Toisten fyysinen satuttaminen tahallaan liikenteessä on Suomessa edelleen harvinaista. Liikenneraivo ei kuitenkaan enää ole vain autoilijoiden ongelma.

liikenne
Mika Hatakka
Mika Hatakka kertoo, että liikennekäyttäytyminen perustuu sosiaaliseen oppimiseen. Pekka Tynell / Yle

Liikennepsykologi Mika Hatakka muistelee tapahtumaa, jossa pyöräilijä hakkasi nyrkillä vierellä olevan auton kattoa.

– Kyllähän siinä vähän kävi mielessä, että kohta se tulee toisen auton kimppuun.

Liikennepsykologi ja psykologian tohtori Mika Hatakka on työskennellyt aiemmin muun muassa Turun yliopistossa. Hän on tutkinut liikenneonnettomuuksia yli 30 vuoden ajan.

Viime päivinä keskustelua ovat herättäneet Helsingissä olleet tapaukset, jossa pyöräilijä kävi toisen kurkkuun kiinni sekä autoilija, joka ajoi jalankulkijan varpaiden yli.

– Liikenneraivo käsitteenä aiheuttaa sekaannuksia. Käsitteen määrittelyssä on vähän ongelmia. Jos ihminen haluaa liikenteessä satuttaa toista tahallaan, niin kyseessä on rikollinen teko. Silloin ihmisellä on pahoja itsehallinnan ja oman tilan hallinnan ongelmia, jotka heijastuvat sitten myös muuhun elämään. Liikennekiukku on yleistä, mutta liikenneraivossa puututaan jo muihin liikenteessä kulkeviin.

Liikenne on sosiaalista oppimista

Liikenteessä säännöt ovat suhteellisen selvät. Niistä poikkeaminen pistää silmään. Konfliktitilanteet yleistyvät erityisesti suuremmissa kaupungeissa ja isoissa liikennemäärissä.

– Suhteellisen normaali ihmisen käyttäytymistapa on, että ihminen mutisee ja mopisee autossa jostain asiasta. Se ei aiheuta harmia kuin kanssamatkustajille. Jos alkaa kuitenkin tööttäilemään, vilkuttamaan valoja ja näyttämään käsimerkkejä, niin sitä pitäisi välttää. Siinä on vaarana, että se alkaa kääntymään itseään vastaan. Itse saattaa joutua toisen raivon kohteeksi.

Pitkälle matkalle lähtiessä on hyvä levätä kunnolla. Kiire ja stressi lisäävät oman pinnan nitkahtamista. Kenenkään matkan tekoa ei edistä, jos toinen kuljettaja alkaa neuvoa ja kouluttaa toisia liikenteessä.

– Tämmöinen freudilainen höyrykone-ajattelu, että jos riittävästi panttaa tunteita, niin sitten räjähtää kunnolla, on vähän vanhanaikainen. Tiedetään, että jos harrastaa aggressiivista käyttäytymistä, niin se pikemminkin lisää aggressiivisuutta. On ihan ok manata pahaa oloa autossa, kunhan se pysyy aisoissa.

Hatakallaon painavaa sanaa myös vanhemmille. Aggressiivinen käyttäytyminen liikenteessä opitaan.

Mika Hatakka
Pekka Tynell / Yle

– Kuulin kerran, että joku pikkupoika oli kysynyt, että missä ne idiootit on nyt, kun äiti ajaa. Eli myös liikennekäyttäytyminen muodostuu sosiaalisen oppimisen kautta.

Kuulin kerran, että joku pikkupoika oli kysynyt, että missä ne idiootit on nyt kun äiti ajaa.

Mika Hatakka

Kannattaa miettiä, mikä erityisesti ärsyttää liikenteessä. Tyypillisiä esimerkkejä liikenneraivosta ovat ääni- ja käsimerkit, hurjat ohitukset sekä toisen auton kiilaaminen. Hyvä kysymys kaikille liikenteessä liikkuville on, että miten suhtaudun omiin ja toisten ihmisten tekemiin virheisiin.

– Ihminen ei tunne toista ihmistä liikenteessä. Kun jotain tapahtuu, tulee vaikka kiilaustilanne, niin sitä nopeasti ajattelee, että se teki sen tahallaan minua kohtaan ja silloin se onkin ärsyttävä asia. Eihän me tiedetä, miksi hän sen teki. Todennäköisesti aivan vahingossa. Meille kaikille tapahtuu vahinkoja. Jos ajattelee, että hän teki sen vahingossa, niin se on helpompi antaa anteeksi, Hatakka kertoo.

Vinkki: jos liikenteessä joku ärsyttää, ota kengät pois

Liikennekäyttäytymiseen vaikuttaa temperamentti, joka on meillä jokaisella hieman erilainen. Temperamentti on tyypillinen reagointi- ja käyttäytymismalli, joka erottaa yksilöt toisistaan. Kasvatus ja ympäristö muokkaavat temperamentista persoonan. Tunteet ovat osa persoonaa, mutta aikuisen ihmisen tulisi kuitenkin hallita tunteensa.

– Jos vaikka pomo on ollut keljumainen ja sitten alat tuolla liikenteessä kostamaan sitä muille, niin se on ihan ok, jos olet 5-vuotias, mutta ei enää ihan aikuiselle ihmiselle. Tunneälyyn kuuluu myös omien tunteiden asianmukainen kontrolli.

Tunteiden hallintaa voi opetella erilaisilla itsehallintakursseilla. Terapia on myös hyvä vaihtoehto omien tunteiden ja konfliktien käsittelyyn. Liikenneraivoajille yleistä on omien tunteiden hallinta ja niiden kontrollin pettäminen. Osa liikenneraivoajista tiedostaa oman ongelmansa, osa ei.

– Olen lukenut myös, että jos on sellainen tyyppi penkin ja ratin välissä, joka käy toisten kimppuun helposti niin ottaa kengät pois ajaessa. Kun on hyppäämässä liikennevaloissa raivon vallassa autosta ulos, ajattelee että "missäs ne mun kengät on", niin raivo ehtii laantua ennen kuin saa kengät jalkaan.

Mika Hatakka
Pekka Tynell / Yle

Liikenne on elämän tunteiden näyttämö

Liikenneraivo kehittyy luonteenpiirteestä tavaksi. Väsymys ja stressi ovat selkeitä tekijöitä pahentamaan liikenneraivoa.

– Tämmöinen Jekyll ja Hyde -ilmiö, eli että ihminen muuttuu aivan erilaiseksi ratin takana, ei ole enää tätä päivää. Eli ihminen ajaa kuin elääkin.

Hatakka ei ole erityisen huolissaan suomalaisesta liikennekulttuurista.

– Kokonaisturvallisuus on parantunut, mutta extreme-ihmisten osuus on kasvanut. Viittaan siis esimerkiksi autolla ajaviin päihdeongelmaisiin ja muuten elämästä syrjäytyneisiin, jotka nostavat riskiä liikenteessä. Sanotaan nyt kuitenkin, että aika harvoin olen lukenut, että nainen on vetänyt toista turpaan.

Liikenneraivo on ilmiönä sellainen, joka näkyy päivän lehdissä. Yksi poikkeuksellinen tapahtuma saa huomiota, vaikka viime viikkoina tapahtuneet ovat Suomessa vielä melko harvinaisia.

– Mutta jos joku vetää toista turpaan grillijonossa, niin se ei enää kiinnosta. Enemmänkin voi puhua nakkikioskiraivosta, joka on Suomessa suuri kansantaloudellinen ja terveydellinen ongelma.

Jo autokoulussa opetetaan, että ei väsyneenä ja jo valmiiksi raivostuneena ratin ja penkin väliin.

– Monissa maissa Keski-Euroopassa, kuten Saksassa, on kursseja, että jos haluat säilyttää korttisi niin maksat ja menet kurssille, missä opetellaan tunteiden hallintaa. Suomessa tällaista ei ole käytössä. Ainoa, mikä Suomessa on käytössä, on tuomituille rattijuopoille liikennehallintakurssi osana yhdyskuntapalvelua.