Onko kaksikielinen puolikas vai tupla? Kalottiyhteistyön keskiössä pysyy kieli

Kielen merkitystä pohjoismaiselle yhteistyölle ja toisten ymmärtämiselle ei voi liiaksi korostaa. Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksossa kieliasialla on myös kipeämpi puolensa, sillä pitkään oli niin että oli soveliasta ja sallittua käyttää vain valtakieltä.

kielet
Mikael Niemi.
Kati Siponmaa/ Yle

Suomenkielisyyden asianajaja, ruotsalainen poliitikko Ragnar Lassinantti olisi kovin tyytyväinen kolmipäiväisen Pohjoiskalttikonferenssin aloitukseen. Niin sujuvasti operoitiin kolmella, neljälläkin kielellä.

Lassinanttihan kannatti aikanaan näkyvästi myös pohjoismaista yhteistyötä.

– Ragnar Lassinantin käynnistämä perinne elää ja voi hyvin, totesi aloitussanoissaan myös Pohjola-Nordenin Lapin piirin puheenjohtaja Simo Rundgren.

Kielikysymys pysyy yhteistyön keskiössä

Kieli oli tällä kertaa pääteemana Pohjola-Nordenin järjestämässä 29. Pohjoiskalottikonferenssissa. Kemissä aihetta toi esiin muun muassa kirjailija Mikael Niemi.

Vapaan rajan läheisyydessä Ruotsin Pajalassa kasvanut Niemi kertoi tottuneensa siihen, että rajan voi ylittää niin, että toinen jalka seisoo Suomessa, toinen Ruotsissa.

Hän ei silti koe itseään puolikkaaksi ihmiseksi.

– Voi tulla kokonaiseksi, kun puhuu vain ruotsia ja katsoo vain ruotsalaisia ohjelmia, Niemi veistelee pilke silmäkulmassaan.

Isän kieltä ei lapsena saanut puhua

Tosiasiassa miestä harmittaa, että suomen puhuminen oli hänen lapsuudessaan mahdotonta. Tästä hän kirjoitti muun muassa menestyskirjassaan Populaarimusiikkia Vittulajänkältä (2000).

Hänen alunperin suomalainen isänsäkin puhui huonon kohtelun pelossa lastensa kanssa vain ruotsia.

– Lapsena ei uskallettu puhua suomea, mutta sitten tuli meänkieli. Ja yhtäkkiä olikin hyvä osata meänkieltä. Tornionlaakso on tänä päivänä jotain ihan muuta kuin silloin kun minä olin lapsi, Niemi toteaa.

Niemi kertoo koulukaveristaan, ikänsä Tornionjokilaaksossa asuneesta miehestä, joka sai aikuisena ensimmäistä kertaa luettavakseen jotain omalla kielellään, meänkielellä.

– Kokemus oli valtava, kun ääneen luettu teksti alkoi korvan kautta mennä tietoisuuteen, niin se nauratti ja itketti yhtä aikaa.

Monikielisessä kodissa puhutaan vielä hollantiakin

Aprillipäivänä vuonna 2000 meänkielestä tuli virallinen vähemmistökieli Ruotsissa.

Niemikin on alkanut ajatella, että kokonaiseksi voi tulla, vaikka ei puhuisikaan vain ruotsia. Kolmelle lapselle puhutaankin kotona monia kieliä, sillä Niemen vaimo on Hollannista.

Puolikkaan sijaan Niemi näkeekin itsensä tuplana, kun osaa ja ainakin ymmärtää kahta kotikieltä. Kun häneltä nykyisin kysytään, miksi Ruotsissa asuvan pitäisi osata suomea, niin Niemellä on vastaus valmiina.

– Tapaan kysyä, että minkä vuoksi sinulla on kaksi silmää?

Haastatteluissa Niemi päätyy kuitenkin käyttämään sujuvampaa ruotsinkieltä, vaikka meänkielinen puhekin luistaa.

– Lupaan jatkaa suomen opettelua ja vielä jonain päivänä annan haastatteluni suomeksi, Niemi lupaa.