"Pienissä kunnissa asettuminen sosialidemokraattien ehdokkaaksi on edelleen aika kova tabu"

1930-luvun oikeistoradikalismin ydinalueella Etelä-Pohjanmaalla historian pitkä varjo ulottuu näihin päiviin saakka ja näkyy mm. suhtautumisessa sosialidemokraatteihin, sanoo Pohjanmaan demareita yli 30 vuotta luotsannut maakuntaneuvos Aarne Heikkilä.

Kuva: Pasi Takkunen / YLE

Pohjanmaan sosialidemokraatit juhlii tänään sunnuntaina 110-vuotista toimintaansa. Sosialidemokraateilla on Vaasan vaalipiirin jokaisessa kunnassa puolueosasto ja sitä demaripiirin pitkäaikainen toiminnanjohtaja, nyt jo eläkkeellä oleva Aarne Heikkilä pitää erityisen merkittävänä asiana.

–  Se on merkittävää kansanliikkeen kannalta, että aukkoja ei ole. Sitä arvostan, että jokaisessa kunnasssa on ihmisillä mahdollisuus lähteä mukaan sosialidemokraattiseen toimintaan, sanoo Heikkilä.

Yli 30 vuotta demareiden piirijärjestöä luotsannut Heikkilä tuntee kenttäväkensä hyvin ja kehuu pohjalaisia demareita sitkeiksi.

– Tällä alueella sosialidemokraattien toiminta on ollut aina kovaa työtä. Ihmiset ovat sitoutuneet sosialidemokratiaan, he eivät tuulessa ja tuiskussa pelästy ensimmäistä narahdusta vaan tekevät sinnikkäästi työtä. He ovat oppineet siihen, ja se on suuri arvo, sanoo Heikkilä.

"Se oli kovaa aikaa"

Sitkeyttä on opittu historiasta. Työväenliikkeen ja sosialidemokraattisen liikkeen on ollut vaikeata saada jalansijaa Pohjanmaalla ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, maakunnassa, jota kuten Heikkilä sanoo "yhteiskunnan kohtalon ajat, kansalaissota ja Lapuan liike 30-luvulla, ovat koskettaneet voimakkaasti".

Miten ahtaalla sosialidemokraatit olivat Etelä-Pohjanmaalla 30-luvulla?

– Kyllä se oli erittäin kovaa aikaa, koska se ei koskenut vain kommunisteja se puhdistus vaan kohdistui myös sosialidemokraatteihin ja monia sosialidemokraatteja kyydittiin silloin.

Etelä-Pohjanamaalla sosialidemokraattien ja työväenliikkeen ahdinko jatkui vielä vuosia Mäntsälän kapinan jälkeenkin.

– Täällä se vielä jatkui ja oli kovaa terrorismia, työväentaloja suljettiin ja viranomaiset käsittelivät mielivaltaisesti ihmisiä. Se oli kovaa aikaa. Muistaakseni Matti Lepistö (silloinen sosialidemoraattinen kansanedustaja) kulki aina siihen aikaan "mauseri" taskussa ja pelkäsi, että miten tässä tulee käymään, kertaa Heikkilä vaikeiden vuosien tapahtumia.

Historian varjo

Sota yhdisti kansaa ja sosialidemokraattien toiminta kävi vähitellen helpommaksi Etelä-Pohjanmaallakin, tietää Heikkilä. Historian varjo on kuitenkin pitkä, ja se yltää Heikkilän mukaan näihin päiviin saakka.

Maakuntaneuvos Aarne Heikkilä tuntee eteläpohjalaisten aivoitukset. Heikkilä on syntyjään ilmajokelainen ja asuu maakunnan ytimessä Seinäjoella. Hän toimii edelleen nykyisen kotikaupunkinsa luottamustehtävissä. Heikkilä tietää, minkälaista on olla demari Etelä-Pohjanmaalla.

Vieläkö sosialidemokraatteja syrjivää henkeä on olemassa?

– Kyllä tämä näkyy yhteiskunnassa ja tällä alueella tänäkin päivänä... sanotaan nyt niin, että pienissä kunnissa asettuminen sosialidemokraattien ehdokkaaksi on edelleen aika kova tabu. Kyllä, tänäkin päivänä sellaista henkeä on olemassa, sanoo Heikkilä.

Vaikka historiassa on rankkoja tapahtumia, Heikkilä poimii kuitenkin mielellään demariliikeen historiasta muisteltavaksi myös riemukkaita voiton hetkiä. Niistä yksi ylitse muiden on Mauno Koiviston valinta presidentiksi.

– Kansalaiset pelottelusta huolimatta valitsivat sosialidemokraatin presidentiksi. Se oli yhtä kansanjuhlaa ja merkittävin huippuhetki, mutta ainahan vaalit ovat olleet kohokohta. Välillä menestyttiin, välillä tuli tappioita. Tappion hetkellä todettiin, että tappiossa piilee voiton siemen ja lähdettiin taas töihin.