Venäjän siltahanke Krimille vaikeuksissa – aikataulu ja budjetti pettävät

Uuden sillan kustannusarviota on muutettu useaan kertaan. Rakentajan mukaan rahaa ei ole riittävästi. Vaikuttaakin siltä, että jättimäinen silta ei valmistu ajallaan, kirjoittaa Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall.

Ulkomaat

Venäjä rakentaa lajissaan suurinta siltaa Euroopassa mantereensa ja vallatun Krimin välille. Monen on vaikea ymmärtää, mihin sitä ylipäätään tarvitaan.

Krimin niemimaalla kaikki tiet ovat kapeita. Väestöä on vain pari miljoonaa, eikä teollista tuotantoa ole nimeksikään.

Toisenlaisiakin mielipiteitä on.

Kertsinsalmi kartta
Yle Uutisgrafiikka

"Matkakohteesta sillanpääasemaksi"

Projektia alusta asti seurannut moskovalainen taloustoimittaja Aleksei Goljakov pitää siltaa tärkeänä Venäjän valtiolle kahdesta syystä.

Krimin niemimaan matkailun kehittäminen ei ole mahdollista ilman tieyhteyttä. Lisäksi silta on Venäjälle strategisesti tärkeä erityisesti Sevastopolissa sijaitsevan Mustanmeren laivaston takia.

– Krim muuttuu pelkästä matkailukohteesta sotilaalliseksi sillanpääasemaksi, Goljakov sanoo.

Mies keltaisessa t-paidassa.
Taloustoimittaja Aleksei Goljakov suhtautuu epäillen siltahankkeeseen.Kerstin Kronvall / Yle

Siltatyömaa kiinnostaa

Nykyinen liikenne Kaakkois-Krimiltä Venäjälle hoidetaan lautoilla. Lauttojen määrän lisääminen Kertšin salmessa olisikin tullut huomattavasti siltaa halvemmaksi.

Aurinkoisena päivänä ihmisiä hakeutuu Kertšin näköalapaikalle katselemaan työmaata. Siperian Irkutskista saapunut vierailija, insinööri Dmitri Bolšakov, pitää tulevaa siltaa kauniina.

– Kun rakentaa veden päälle alueelle, jolla esiintyy voimakkaita myrskyjä, täytyy huolehtia siitä, että sillasta tulee kestävä, hän muistuttaa.

Ihmisiä korkealla paikalla meren rannalla.
Ihmisiä ihailemassa siltatyömaata.Kerstin Kronvall / Yle

Paatoksellinen mainoskampanja

Uutta siltaa markkinoidaan venäläisillä televisiokanavilla projektin mainosvideolla (siirryt toiseen palveluun).

Sen viesti on: ”Esi-isämme rakensivat BAM:n (rautatien mantereen halki) – me rakennamme sillan.”

Mainosvideo on mahtipontinen, mutta niin on koko rakennussuunnitelmakin.

Sillasta tulee 19 kilometriä pitkä, ja sen yli voi kulkea 40 000 autoa päivässä. Se yhdistää Tamanin niemimaan Venäjän puolella ja Kertšin kaupungin Krimillä. Siinä on neljä autokaistaa ja kaksi junaraidetta.

Tämän päivän tietojen mukaan sen hinta olisi runsaat 228 miljardia ruplaa eli noin 3,2 miljardia euroa. Hinta-arvio on muuttunut useaan kertaan projektin aikana.

Alun perin sillan oli määrä valmistua joulukuuhun 2018 mennessä. Nyt rautatiesillan käyttöönottoa onVedomosti (siirryt toiseen palveluun)-lehden mukaan siirretty joulukuuhun 2019.

Siltatyömaa.
Silta kulkee osaksi vedessä osaksi Tuzlan saaren yli.Kerstin Kronvall / Yle

Putinin ystävän firma rakentajana

Siltaprojektin toteuttajaksi valittiin liikemies Arkadi Rotenbergin yhtiö Stroigazmontaž (siirryt toiseen palveluun). Yhtiö on erikoistunut kaasuputkien rakentamiseen, mikä on kummastuttanut monia.

Rotenberg on kuulunut presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin nuoruudesta asti.

Aleksei Goljakovin mielestä olisi syytä tutkia lähemmin, mihin siltaprojektin rahat käytetään.

– Tulee mieleen tilanne, jossa joku menee latoon ja ottaa jostakin säkistä niin paljon viljaa kuin itse katsoo tarvitsevansa, Goljakov kuvailee.

Muitakin arvioita on. Joidenkin mukaan Rotenberg joutui ottamaan siltatyön kontolleen ja maksamaan osan kuluista omasta pussistaan.

Venäjällä on vaikea saada täsmällisiä tietoja valtion tilaamasta projektista. Tarjouskilpailua sillan rakentamisesta ei järjestetty.

Ihmisiä kävelykadulla.
Kertšin kävelykadulla kaikki odottavat sillan valmistumista.Kerstin Kronvall / Yle

Asukkaat odottavat tieyhteyttä mantereelle

Kertšin kävelykadulla kaikki haastateltavat ovat sillasta mielissään.

Jelena Zibulialla on sukulaisia Venäjällä ja Ukrainassa, ja hän käyttää usein lauttaa Venäjän puolelle.

– Elämä helpottuu, kun voimme kulkea sillan kautta mantereelle eikä lauttaa tarvitse odottaa, hän sanoo.

Lontoosta lomalle Kertšiin tullut Florina Baistinova on hämmästynyt kysymyksestä sillasta.

– Luuletteko todella, että olisi joku, jonka mielestä silta ei ole hyödyllinen?

Florina itse asui Kertšissä ennen Neuvostoliiton hajoamista. Hän työskenteli meteorologina Kertšin lentokentän sääasemalla.

– Ukraina ei käyttänyt rahaa Krimin kehittämiseen, joten kaikki teollisuus rapautui ja lentokenttäkin suljettiin. Siksi jouduin muuttamaan pois, hän sanoo.