Ruotsin kirkko panostaa ruotsinsuomalaisiin nuoriin – nykypolvi on etääntynyt 60-luvusta

Ruotsin kirkko käynnistää ruotsinsuomalaisille nuorille suunnatun projektin. Tarkoitus on päivittää vanhentuneet käsitykset ruotsinsuomalaisuudesta. Projektijohtaja Kai Latvalehdon mukaan juuri tällaisena aikana on hyvä muistaa suomalaista siirtolaisuutta.

Kotimaa
Raamatun aukeama.
Nella Nuora / Yle

Ruotsin kirkko päivittää ruotsinsuomalaisuutta nykypäivään. Kirkko käynnistää nuorille suunnatun projektin, jonka tarkoitus on syventää ruotsinsuomalaisten omaa kulttuuri-identiteettiä.

– Puhutaan vääjäämättä toisen, kolmannen tai jopa neljännen sukupolven ruotsinsuomalaisista, jotka ovat syntyneet ja eläneet koko elämänsä Ruotsissa, sanoo projektijohtaja Kai Latvalehto.

Latvalehdon mukaan sekä Suomessa että Ruotsissa on ruotsinsuomalaisuudesta edelleen vallalla perinteinen näkemys, joka pohjautuu 60-70 –lukujen suureen muuttoliikkeeseen.

– Mutta aika on mennyt eteenpäin ja ne vanhat määritelmät ruotsinsuomalaisuudesta eivät enää pidä paikkaansa. Tämä projekti suuntautuu nimenomaan tulevaisuuteen.

Mukana myös meänkielisiä

Yli vuoden kestävä projekti on suunnattu nuorille, joilla on joko ruotsinsuomalainen tai meänkielinen tausta tai suomalainen romanitausta. Usko, toivo ja unelmat -projekti kestää tämän vuoden lokakuusta ensi vuoden joulukuuhun.

Mukaan otetaan 15 nuorta, joiden on tarkoitus viedä asiaa eteenpäin muun muassa mentorikoulutuksen avulla.

– Nuorilla vähemmistöryhmillä on oikeus kieleen ja vaikutusvaltaan. Tämä projekti lisää tietoisuutta ja luo verkostoja, jotka kantavat läpi elämän, Latvalehto uskoo.

Pimeinä aikoina hyvä muistaa suomalaiset siirtolaiset

Ruotsinsuomalaisen vähemmistön huomioimisessa Latvalehto näkee yhteyden Eurooppaa koettelevaan pakolaiskriisiin ja sen myötä koventuneeseen ilmapiiriin.

– Kun on aika pimeät ajat, niin on hyvä muistaa, että Suomesta on aina lähdetty ulkomaille. Suomalaisuutta on olemassa myös Ruotsissa, mutta se on vähän erityyppistä kuin Suomessa.

Latvalehdon mielestä kirkko on ottanut painavasti kantaa siihen, miten me kohtelemme toisia ihmisiä.

– Mielestäni on ollut nähtävissä usean vuoden ajan, että sekä Suomessa että Ruotsissa kirkko on ottanut aika rohkeasti kantaa siihen, mitä on inhimillinen toiminta. Kun tulevaisuudessa kansanryhmät ja -liikkeet vääjäämättä sekoittuvat entistä enemmän, niin miten me selviämme tästä, on tärkeä mittari.

Nuorisoprojekti vahvistaa Ruotsin kirkon vähemmistötyötä.

– Suomesta katsottuna olisi tärkeää katsoa, mitä on tapahtunut Ruotsissa ruotsinsuomalaisuuden sisällä. Itse näen, että tällaiset identiteettikysymykset ovat osa kirkon agendaa ja ydintoimintaa, Latvalehto sanoo.