1. yle.fi
  2. Uutiset

Rikkaruohoja vai rikkauksia? Lue, miten kuuluisille olympiapaikoille on käynyt juhlien jälkeen

Olympialaiset nostivat Barcelonan maailmanmaineeseen, mutta Ateenassa kisapaikat ruostuvat paikoilleen. Lue tästä, miten olympiakaupungit ovat korjanneet potin juhlien jälkeen – tai sitten eivät.

urheilu

1

Barcelonan voittokulku alkoi olympialaisista

Kesäolympialaiset vuonna 1992 muuttivat Barcelonaa pysyvästi. Barcelonalaiset muistelevat edelleen lämmöllä, kuinka kisajärjestelyt toivat eri kansanosia yhteen.

Tuhannet uutta vapauden aikaa eläneet kaupunkilaiset osallistuivat vapaaehtoisina olympiatalkoisiin ja puhalsivat yhteen hiileen. Barcelonalaiset ovat vieläkin tavattoman ylpeitä yhteishengestään.

Espanjan Katalonian pääkaupunki oli 1980-luvulla suuntaansa etsivä, rappeutuva suurkaupunki. Olympialaisissa huipentui nuoren demokratian tie ulos synkästä diktatuurista.

– Olympialaiset merkitsivät ennen muuta Barcelonan avautumista maailmalle, tulevaisuudenuskoa ja nykyaikaan tuloa Francon suljetun sotilasvallan ajan jälkeen. Kisoihin liittynyt riemu on tallentunut kollektiiviseen muistiin, kuvaa Barcelonan olympialaisten suunnitteluun osallistunut johtamistaidon professori Federico Sabriá barcelonalaisesta IESE-bisnesyliopistosta.

Barcelona hurmasi myönteisellä elämänasenteella, rennolla ilmapiirillä ja arkkitehtuurilla. Kisoista alkoi kasvun, vahvistuneen kilpailukyvyn ja maailmanmaineen aika, joka osin jatkuu yhä. Euroopan suosituimpiin lukeutuva matkailukohde sijoittuu korkealle myös bisneskaupunkien vertailuissa ja vetää puoleensa kansainvälistä luovaa luokkaa ja kasvuyrityksiä.

Barcelonassa yhdistyi olympialaisten parhaita vaikutuksia: vähäosaisia kaupunginosia kunnostettiin, kaupunkilaiset saivat uusia kehäteitä, vilkkaan sataman, toimivan lentokentän ja keskustaan urakoitiin uimaranta rantabulevardeineen.

Olympiakylässä elelee nyt tyytyväistä keskiluokkaa.

Professori Sabriá, itsekin entinen olympiavesipalloilija Moskovan olympialaisista, muistuttaa, että kisat valoivat lapsiin ja nuoriin urheiluintoa, jonka vaikutus näkyy Espanjan urheilumenestyksessä.

Kisojen budjetti ylitettiin moninkertaisesti, mutta barcelonalaisten mielestä jäätiin silti kirkkaasti plussan puolelle.

Paisuneet turistivirrat ovat herättäneet myös vastustusta. Julkisten varojen käyttöä seurataan Espanjassa nykyään tarkasti talouskriisiä edeltäneen tuhlailun ja väärinkäytösten vuoksi.

Uutta olympiarääkkiä ei ole näköpiirissä: vasemmistolainen pormestari Ada Colau on torjunut Barcelonan ja Pyreneiden vuoriston hiihtokeskusten talviolympialaishaaveet.

Johanna Kippo

Uimahyppääjä Barcelonassa
Uimahyppääjä harjoitteli Barcelonan olympia-altaalla Montjüic-kukkulalla heinäkuussa 2013. Taustalla Barcelonan tunnetuin maamerkki ja nähtävyys, Antoni Gaudín keskeneräinen Sagrada Familia -kirkko.ANDREU DALMAU/EPA

2

Ateenan kisapaikoilla majoitetaan nyt pakolaisia

Ateenan olympialaiset vuonna 2004 ovat kreikkalaisten suussa synonyymi järjettömälle tuhlailulle. Monien mielestä talouskriisi on melko suoraan olympialaisten seurausta.

Kreikkalaisia raivostuttaa, että kisaperintöä ei osattu hyödyntää. Olympiajuhlan tapahtumapaikat eivät ole virkistyskäytössä, eikä niihin pääse joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta harrastamaan urheilua.

Rikkaruohon peittämillä olympia-areenoilla talouskriisin vaikutukset konkretisoituvat: niiden ylläpitoon ei yksinkertaisesti ole rahaa.

Jopa Olympiastadionilla on rikkinäisiä ikkunoita ja ruosteisia portteja. Koska aluetta on käytetty kesäkisojen jälkeen, luokitellaan stadion silti Kreikan tapauksessa kisapaikkojen eliitiksi.

Joihinkin kisakohteisiin pääsee sentään huvittelemaan: kansainvälisestä tv-keskuksesta on tullut ostoskeskus, sulkapallohallista viihdetapahtumanäyttämö ja taekwondo-keskuksesta messuhalli.

Sitä kukaan ei olympialaisissa arvannut, että Kreikkaan iskisi pakolaiskriisi. Tyhjilleen jääneille halleille löytyikin vihdoin käyttöä, kun niihin majoitettiin talvipakkasten aikaan pakolaisia.

Yli 2000 pakolaista asuu vieläkin baseball- ja maahockey-stadioneilla.

Ateenalaiset ovat samaa mieltä siitä, että olympialaisten paras perintö ilmansaasteiden koettelemassa kaupungissa on metro, jota kaupungissa ei ennen kisoja ollut.

Metroa käyttää nyt yli 600 000 ateenalaista päivittäin. Treffit uskaltaa järjestää jopa toiselle puolelle kaupunkia, kun tietää pääsevänsä perille.

Muutkin joukkoliikenteeseen tehdyt kisainvestoinnit ovat yksinkertaistaneet liikkumista. Kehätietä pääsee sujuvasti lentokentälle ja raitiovaunulla kaupungin pääaukiolta eteläiselle rantarivieralle.

Olympiakylä Ateenan pohjoispuolella on nykyisin 10 0000 asukkaan pikkukaupunki. Huoneistot on jaettu lapsiperheille. Vehreä kylä on viihtyisä, mutta yli vuosikymmen käyttöönoton jälkeen se vaatisi jo pientä kunnosta. Rempallaan olevien leikkipuistojen, suihkulähteiden ja tihutöiden jälkien korjaamiseen ei ole rahaa.

Sara Saure, Ateena

Ateenan olympialaisten autio rantalentopallon kisapaikka. Kuva elokuulta 2005, vuosi Ateenan olympialaisten jälkeen.
Ateenan olympialaisten kisapaikoista rantalentopallon kisapaikka. Kuva elokuulta 2005, vuosi Ateenan olympialaisten jälkeen. Pantelis Saitas / EPA

3

Olympialaiset elvyttivät Itä-Lontoota, mutta vähätuloiset väistyivät 

Lontoon olympialaisten kisa-alue kuhisee kesäpäivänä elämää. Lapsiperheet ovat vallanneet nurmikot eväskoreineen. Olympiastadionia puunataan, sillä se valmistautuu Valioliiga-avaukseensa. Pitkän väännön jälkeen siitä tuli West Ham -jalkapallojoukkueen uusi koti.

Vuoden 2012 kisojen piti elvyttää Itä-Lontoon köyhä Stratfordin kaupunginosa. Ainakin jossain määrin tavoitteessa on onnistuttu.

Olympia-alueen kylkeen rakennettu valtava Westfieldin ostoskeskus houkuttelee shoppaajia Lontoosta ja kaupungin ulkopuolelta. Kisojen mediakeskuksena toimineesta rakennuksesta pyritään luomaan keskus, joka yhyttää opiskelijat, start up -yritykset ja suurfirmat yhteen. Stratfordiin on tulossa yliopistojen kampuksia sekä taidemuseo.

Silti kaupungissa kysytään, oliko 10 miljardin törsääminen kisoihin kaiken vaivan arvoista? Pelkästään olympiastadionin muuttaminen kisojen jälkeen jalkapallolle sopivaksi maksoi 400 miljoonaa, joka on pääosin julkista rahaa.

Kritiikkiä herättää myös se, että suuri osa alueelle nousseista asunnoista on kalliita, vaikka paikalle luvattiin rakentaa kohtuuhintaisia koteja. Osa alueen vähätuloisista vuokra-asujista on joutunut pakkaamaan laukkunsa.

Neljä vuotta kisojen jälkeen näyttää joka tapauksessa siltä, että lontoolaiset hyötyivät olympialaisista enemmän kuin monen muun kisakaupungin asukkaat.

Alueen jatkokäyttö otettiin huomioon alusta asti ja Stratford oli oiva paikka kisoille. Se on alue, jonne investointi ja keskiluokkaistuminen olisi löytänyt tiensä pian muutenkin. Olympialaiset nopeuttivat kehitystä.

Nostokurjet hallitsevat edelleen Stratfordin taivaanrantaa. Jos Britannian EU-eropäätös ei karkota sijoittajia koko Lontoosta, vaurastuu alue todennäköisesti jatkossakin.

Pasi Myöhänen, Lontoo

Lontoon olympialaisten tapahtumapaikka.
Lontoo olympiastadionin muuttaminen jalkapallostadioniksi maksoi 400 miljoonaa puntaa. Pasi Myöhänen / Yle

4

Jätevedet jäivät Rioon, mutta sentään metro kulkee

Riolaisille luvattiin, että olympialaisten myötä kaupunkiin saadaan parempi julkinen liikenne ja toimivampi keskusta uusien urheilupaikkojen lisäksi. Myös saastunut Guanabara-lahti luvattiin puhdistaa.

Kun vuosia kestäneitä hankkeita on vihdoin saatu päätökseen, on ainakin joihinkin lupauksiin alettu myös uskoa.

Vaikka hiljattain avattu metron jatke ja osa uudesta nopeasta bussilinjasta ovat tähän asti olleet vain kisavieraiden käytössä, riolaiset iloitsevat jo parannuksista ruuhkien riivaamassa kaupungissa.

Uusi raitiovaunureitti vie uuteen uskoon remontoidulle satama-alueelle, joka ennen piiloutui autojen ylikulkusillan alle. Nyt historiallinen keskusta avautuu aivan uudella tavalla jalankulkijoille.

Nostalgiaa huokuvat, ränsistyneet kolonialistiset rakennukset kohtaavat uudet modernistiset museot Guanabara-lahden rantaan vihityllä bulevardilla. Alueen kauppiaat vain toivovat, ettei rikollisuus palaisi massiivisten turvajoukkojen lähdettyä ja aja turisteja sataman nähtävyyksiltä.

Likainen Guanabara-lahti kismittää edelleen riolaisia.

Viranomaiset lupasivat, että jätevesistä 80 prosenttia puhdistettaisiin olympiavuoteen mennessä, mutta tulos jäi vaisuksi. Veden päällä lilluvia roskia on noukittu veneillä, mutta toiminnalla silotellaan vain kaupungin suuren saasteongelman pintaa.

Jättimäisen Barra da Tijucan olympiapuiston areenoista osa jää ammattilais- ja harrastelijakäyttöön, kun taas osa kisapaikoista puretaan ja niiden osista rakennetaan kouluja.

Olympiapuiston ylläpitoon ei jatkossa kulu julkista rahaa, koska kiinteistöbisnes on yksityisten sijoittajien käsissä. Sitä vastoin vaatimattomammalla alueella Pohjois-Riossa sijaitsevan Deodouron urheilupuiston ylläpito tulee maksamaan liittovaltiolle yli 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Osa olympiaperinnöstä jääkin äveriäiden ihmisten iloksi.

Hohdokkaan olympiakylän 3 600 asuntoa yksityisine elokuvateattereineen ja uima-altaineen myydään luksusasuntomarkkinoilla.

Kisoja varten rakennetulle golfkentälle houkutellaan kävijöitä, jotka pystyvät pulittamaan 250 dollaria yhdestä pelikierroksesta kentällä. Golf onkin vain parinkymmenen tuhannen etuoikeutetun brasilialaisen harvinainen ajanviete.

Heidi Lipsanen, Rio de Janeiro

Turvajoukot vartioivat Copacabanan kaupunginosassa Riossa 3. päivä elokuuta.
Riolaiset pelkäävät rikollisuuden palaavan, kun olympialaiset ovat ohi. Turvajoukkoja Copacabanan kaupunginosassa Riossa 3. päivä elokuuta.Barbara Walton / EPA
Lue seuraavaksi