Luonnonvarakeskus hehkuttaa: nyhtökauran salaisuus on oikea aminohappokoostumus

Luonnonvarakeskus toivoo, että yhä useampi suomalainen vaihtaisi punaisen lihan vaikkapa palkokasveihin. Proteiinitietoisuus onkin jo vallannut alaa, siitä osoituksena on nyhtökauran nopeasti kasvanut suosio. Lähivuoden näyttävät, nousevatko hyönteiset suomalaisten pöytiin.

hyönteiset
Nainen puhuu väkijoukolle
Ville Välimäki / Yle

Suomalaiset syövät tätä nykyä lihaa moninkertaisen määrän 1960-lukuun verrattuna.

Luonnonvarakeskus rummuttaakin esimerkiksi kotimaisia palkokasveja lihan korvaajana.

Luken professori Raija Tahvonen nappaa lautaselleen palkokasveja yksinkertaisesti ympäristösyistä.

– Itse syön niitä sen vuoksi ja toivon, että lastenlapset ja heidänkin lapsensa voisivat elää täällä siedettävissä olosuhteissa. Jokainen ihminen voi osaltaan tehdä tämän ilmastomuutoksen ja ympäristökuormituksen vähentämiseksi, sanoo Tahvonen.

Nyhtökauraa sekoite kauraa, papua ja hernettä

Hyvä esimerkki proteiinin suosiosta on kohuttu nyhtökaura. Se nousi niin halutuksi, että käytännössä sitä on vaikeaa saada kaupoista.

Toivon, että lastenlapset ja heidänkin lapsensa voivat  elää täällä siedettävissä olosuhteissa.

Raija Tahvonen

Nyhtökaura on kasviproteiini, joka on tehty kaurasta ja palkokasveista. Tuotteessa on kauraa noin 13 prosenttia, herneproteiinia 14 prosenttia ja härkäpapuproteiinia 8–9 prosenttia.

Esimerkiksi moneen hämäläiseen markettiin nyhtökauraa jaetaan lauantai-aamuisin vain parikymmentä kiloa. Asiakkaat jonottavat kaupan oven takana ja odottavat hetkeä, jotta pääsevät nopeasti hakemaan omansa. Hyllyt tyhjenevät noin puolessa tunnissa.

Nyhtökauran salaisuus on oikea aminohappokoostumus

Nyhtökaura saa hyvät pisteet Luonnonvarakeskuksen professori Raija Tahvoselta. Siinä on kuulemma ihmiselle juuri sopiva aminohappokoostumus ja kaupan päälle runsaasti erilaisia kuituja.

Aminohappokoostumuksesta seuraa se, että sitä tarvitsee syödä kohtuullisen vähän.

– Nyhtökaurassa on kauraa, härkäpapua ja keltaista hernettä. Siinä on kaurakuitua, joka on tunnetusti erittäin terveellistä. Siinä on jopa kahta eri palkokasvia. Ihminen tarvitseekin monenlaisia kuitulähteitä, Tahvonen tietää.

Luonnonvarakeskuksen järjestämä proteiini-illta Jokioisilla, Elonkierron esittelypuistossa veti viime viikolla paikalle runsaasti yleisöä. Monet olivat enimmäkseen hyvinkin ravintotietoista väkeä, mutta liikkeellä oltiin myös uteliaisuudesta: haluttiin koemaistaa hyönteisiä.

Hyönteisiä voi odottaa ruokapöytiin lähivuosina

Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeen projektipäällikkö Jarkko Korpela syö myös itse hyönteisiä.

Mies esittelee syötäviä hyönteisiä lautasella
Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeen projektipäällikkö Jaakko Korpela syö myös itse hyönteisiä.Ville Välimäki / Yle

Hyönteiset ovat hyvin ravintopitoista ja ravintotiheätä ruokaa. Korpela uskoo, että hyönteiset ovat markkinoilla jo pian.

– EU:ssa tämän alan uusien elintarvikkeiden lainsäädäntö on muuttumassa, mikä helpottaa hiukan tällaisten tuotteiden markkinoille pääsyä. Vuosi 2018 on eräänlainen rajapyykki.

Ehkä jatkossa tullaan ravintoloissa näkemään kauniita, taiteellisia hyönteisannoksia.

Kauppoihin saattanee tuotteita, joissa hyönteiset ovat raaka-aineita. Niillä lisätään proteiinipitoisuuksia. Näin hyönteiset ovat vain osa jotain muuta elintarviketta.

Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeen projektipäällikkö Jaakko Korpela, että ihmisten päässä on monta jarrua hyönteisten syömisen esteenä.

Toisaalta hyönteisen syöminen on suomalaiselle myös uusi ja vahva elämys.

Korpela kysyykin, miksi ihminen ei voisi syödä hyönteisiä, kun hän syö esimerkiksi monenlaisia meren eläviäkin.

Päivitetty 22.8.2016 klo 15.27: Korjattu kuvatekstiin oikea projektipäällikön nimi.